Tutkimustulos: Rauduskoivua kannattaa jättää viljelykuusikkoon jo varhaisperkauksessa
Metsänkasvatus Suomessa on ollut perinteisesti havupuita suosivaa yhden puulajin tasaikäistä metsänkasvatusta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimus kertoo, että jo varhaisperkausvaiheessa tulisi jättää luontaisia siemensyntyisiä rauduskoivuja sekapuustoksi. Kuva: Pekka FaliMetsänhoitosuosituksissa on ohjeistettu poistamaan kaikki lehtipuusto varhaisperkauksessa ja jättämään lehtipuustoa vasta taimikonharvennusvaiheessa.
Nyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimus kertoo muuta. Nelivuotinen Sekava-tutkimushanke on tuottanut tietoa puulajien välisistä eroista uudistamistuloksessa samalla kasvupaikalla ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Hankkeessa perustettiin sekametsien kestokokeita ja kerättiin mittaustuloksia olemassa olevista nuorista sekametsistä.
”Kun kuusen uudistaminen on onnistunut hyvin ja kasvuun lähtö on ollut ripeää, tulee jo varhaisperkausvaiheessa jättää luontaisia siemensyntyisiä rauduskoivuja sekapuustoksi. Muuten on vaarana, että koivut eivät ehdi kuusten kasvuvauhtiin”, sanoo tutkija Karri Uotila Luken tiedotteessa.
Sekametsän kasvatuksen näkökulmasta metsänhoidossa pitäisi turvata lehtipuuston elinvoimaisuus ja kasvutila, jotta puulajikirjoa voidaan ylläpitää metsässä koko kiertoajan.
Tulokset osoittavat, että nykyiset viljelykuuset kasvavat niin nopeasti varhaisvaiheessa, että viljelykuusikossa luontainen rauduskoivu voi muodostaa tasatahtiin kasvavan sekametsän.
”Kuusen viljelymenetelmät ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmeninä”, tutkimushankkeen vetäjä, erikoistutkija Saija Huuskonen toteaa Luken tiedotteessa.
Sekametsien parempi elinvoimaisuus ja tuhonkestävyys auttavat puuntuotoksen säilymistä muuttuvissa olosuhteissa, ja näin pystytään vahvistamaan metsien hiilinieluja ja -varastoja.
Muuttuvassa ilmastossa on yhä tärkeämpää viljellä kasvupaikalle parhaiten sopivia puulajeja ja alkuperiä. Näin varmistetaan metsien elinvoimaisuus ja mahdollisimman hyvä tuhonkestävyys tulevaisuudessakin.
Sekapuustoja kannattaa suosia niille soveltuvilla kasvupaikoilla. Tärkeää on myös puulajivalikoiman laajempi hyödyntäminen. Esimerkiksi tuoreella kankaalla voidaan kasvattaa kuusen lisäksi rauduskoivua ja karkealajitteisilla maapohjilla myös mäntyä.
Tutkimushanke on tuottanut tietoa puulajien välisistä eroista uudistamistuloksessa samalla kasvupaikalla ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
”Uudistamistuloksen näkökulmasta kuusi on ollut viljelyvarmin puulaji. Toisaalta viljelyrauduskoivun hurja kasvuvahti on yllättänyt meidät tutkijatkin”, toteaa erikoistutkija Jari Miina.
Tutkimushankkeessa on tehty merkittävä investointi tulevaisuuden metsäntutkimukseen. Siinä on perustettu yhteensä 18 koetta, joiden 284 koealalla ja yli 50 000 mittauspisteessä on mitattu yksittäisen taimen kehitystä heti uudistamisesta alkaen.
”Tämä koesarja tuottaa merkittävää uutta tutkimustietoa niin sekametsien kehityksestä kuin puulajien välisistä eroista seuraavien vuosikymmenten ajan”, Huuskonen sanoo tiedotteessa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
