”Sekametsä on tulevaisuuden juttu”, sanoo UPM:n Sauli Brander
UPM:n tavoitteena on kaksinkertaistaa lehtipuiden osuus kotimaan metsissään.Tilaajalle
UPM:n globaaleista metäsasioista vastaava johtaja Sauli Brander sanoo, että UPM lisää lehtipuiden osuutta istutuksissa. Kuva: Sami SuojanenJoensuu
Silva metsänäyttelyn asiantuntijapaneelissa Joensuussa UPM:n globaaleista metsäasioista vastaava johtaja Sauli Brander totesi, että sekametsä on tulevaisuuden juttu. Hän totesi niin ikään, että nykyisin Suomessa istutetaan liikaa kuusta ja liian tiheästi etenkin karuille kasvupaikoille.
Mitä tarkoitit, Sauli Brander?
Brander aloittaa vastaamisen siitä, että Suomessa metsän uudistaminen perustuu jaksolliseen kasvatukseen eli päätehakkuun jälkeen toteutetaan tehokas uudistaminen.
”Laskemalla kuusen istutustiheyttä annetaan lähtökohtaisesti mahdollisuus metsän kehittyä sekametsäksi luontaisen taimiaineksen kautta. Se on tosi tärkeää”, Brander toteaa paneelikeskustelun jälkeen Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Sekametsällä varaudutaan ilmastonmuutokseen ja parannetaan metsän resilienssiä eli sietokykyä esimerkiksi tuholaisia vastaan. Sekametsät ovat mukavia myös virkistyskäytössä.
Entä kannattavuus, se oli paneelikeskustelun kantava teema?
”Sekametsä ei ole pois kannattavuudesta, vaan pitkällä tähtäimellä se jopa paranee. Se ei myöskään hidasta tai pienennä kasvua.”
Branderin arvio perustuu muun muassa Luonnonvarakeskuksen ja UPM:n omaan tutkimustietoon.
”Näytämme yhtiönä esimerkkiä ja yhtiön omissa noin 520 000 hehtaarin metsissä tavoitteena on kaksinkertaistaa lehtipuuosuus. Toteutuessaan se on 20 prosenttia.”
Branderin mukaan muutos on jo käynnissä ja sitä mitataan. Se on yhtenä mittarina muun muassa johdon kannustimissa.
”Muutos on merkittävä myös kansainvälisesti, jos vaikka verrataan Keski-Eurooppaan. Siellä istutettiin 50-luvulta lähtien paljon kuusta ja sinne kehittyi yhden puulajin metsiä. Sitten tuli myrsky, joka kaatoi puita. Kaatuneisiin puihin iskivät kaarnakuoriaiset, jotka tuhosivat valtavia metsäalueita.”
Yksilajisuuden lisäksi Brander näkee ongelmaksi liian tiheän istuttamisen.
”Pudotimme tiheyttä noin 200 taimella hehtaarilta. Annetaan lehtipuille tilaa kasvaa. Haluamme täyden tiheyden metsään, mutta sinne tulee eri puulajeja luontaisesti.”
Brander sanoo, että nämä ovat yhtiön omia linjauksia sen omiin metsiin, ja jokainen metsänomistaja itse päättää, miten metsänsä uudistaa.
”Pörssiyhtiönä haluamme näyttää esimerkkiä.”
Brander aloitti nykyisessä työssään syyskuun alussa. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat UPM:n maailmanlaajuinen metsäasioihin liittyvä koordinointi ja edunvalvonta, kansainväliset metsäkysymykset sekä vastuullisuus ja monimuotoisuusasiat. UPM:llä on omaa metsäomaisuutta noin miljoona hehtaaria. Suomen lisäksi yhtiö omistaa metsää Etelä-Amerikan Uruguayssa sekä Pohjois-Amerikan Minnesotassa.
Brander oli aiemmin UPM Metsän johtaja. Nykyään kotimaan puumarkkinasta ja puunhankinnasta vastaa UPM Timberin ja Metsän vetäjänä Antti Koulumies.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
