Erävalvontaselvitys kirvoittaa keskustelua – ”Erävalvonnan puuhastelusta pitäisi päästä ammattimaiseen toimintaan”

Yle uutisoi tiistaina Erävalvonnan nykytila Suomessa -selvityksestä, jonka on tehnyt Metsähallituksesta vastikään eläköitynyt erätalousjohtaja Jukka Bisi. Itä-Suomen poliisin tilaaman selvityksen lopputulos on se, että erävalvonta ei ole tällä hetkellä Suomessa riittävää. Nykymallilla pystytään selvitysmiehen mukaan paljastamaan enintään vain kymmenesosa luonto- ja erärikollisuudesta.

Uutinen, jossa viitataan erityisesti Itä-Suomessa harrastettavaan laittomaan metsästykseen on herättänyt runsaasti keskustelua erilaisilla somen keskustelupalstoilla. Uutisen on noteerannut myös Ilomantsin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Antti Kuivalainen.

Antti Kuivalainen yhdessä 10-vuotiaan Vertti-koiransa kanssa.  Kuva: Jarno Artika

Yksi Bisin huomioista oli se, että nykyisellä toiminnalla ei synny sellaista vaikuttavuutta luonto- ja erävalvontaan kuin pitäisi syntyä. Tästä Kuivalainen on samaa mieltä.

”Erävalvonnan puuhastelusta pitäisi päästä ammattimaiseen toimintaan. Nyt resursseja tuhlataan luvallisten ja tunnollisten metsästäjien turhaan tarkastamiseen. Pitäisi siirtyä asepussien vetoketjujen tarkastamisista siihen, että tutkittaisiin tehokkaasti poliisille annettuja vihjeitä. Savukukko-metsästysrikoskokonaisuudesta tuli vihjeitä jo paljon ennen kuin vyyhti alkoi selvitä”, Kuivalainen sanoo.

Kuivalainen pitää ongelmana sitä, että tarkastuksia halutaan tehdä lukumäärällisesti paljon, kun valvonnan pitäisi keskittyä enemmän vakaviin metsästysrikoksiin.

”Valvontaa kohdennetaan nyt yhteiskunnan kannalta epäolennaisiin paikkoihin. Toimintatapoja muuttamalla ja tehostamalla saataisiin enemmän aikaan.”

Tärkeimpänä toimenpiteenä selvitysmies näkee, että nykyisillä erävalvontatoimijoilla olisi valtakunnallinen koordinaattori. Myös Kuivalainen ihmettelee, miksi Metsähallituksen erävalvontaa ei ole siirretty osaksi poliisin toimintaa.

”Silloin valvonta olisi yhden toimijan alla, jolloin toiminta tehostuisi ja valtuudet olisivat paremmat.”

Sen sijaan Ylen uutisessa esitettyä väitettä siitä, että ennalta suunnitelluista valvontaoperaatioista vuodetaan tietoa salametsästäjille, hän pitää käsittämättömänä. Riistanhoitoyhdistyksellä on velvollisuus tehdä valvontaa ja sitä tehdään viranomaisten yhteistyönä.

”Jos tällaisia tapauksia on, ne ovat yksittäisiä. Tuntuu oudolta, että valvontapäivistä laajasti vuodettaisiin tietoa. Valvontaiskut ovat pienen piirin tiedossa, joten olisi helposti pääteltävissä, mistä tiedot valuvat. Jos tällaisia vuotoja havaitaan, ne pitäisi tutkia, eikä heitellä yleisiä syytöksiä.”

Toisaalta hänen mukaansa valvontaiskut ovat helposti kenen tahansa pääteltävissä, koska valvontaa tehdään yleensä esimerkiksi hirvenmetsästyksen ensimmäisinä päivinä.

Erävalvontaiskuja tehdään usein hirvenmetsästyksen ensimmäisenä viikonloppuna.  Kuva: Johanna Kokkola

Eniten Kuivalaista korpeaa se, että uutisoinnissa jatketaan vuosikausia kestänyttä metsästäjien mustamaalausta.

”Erityisesti meitä Itä-Suomen metsästäjiä syyllistetään jatkuvasti, se tuntuu ikävältä. Muun Suomen tilanteesta ei puhuta mitään. Minusta tämä on tarkoitushakuista, jolla koetetaan hakea lisää resursseja erävalvontaan, mutta samalla aiheutetaan kitkaa ja epäluottamusta toimivaan yhteistyöhön”, Kuivalainen toteaa.

”Näitä salametsästyslukuja heitellään hatusta julkisuuteen, vaikka ne eivät perustu mihinkään. Puhutaan vain kadonneista susista.”

Jukka Bisi arvioi Ylen uutisessa, että Suomessa tapetaan laittomasti vuosittain jopa 70 sutta. Tämä arvio korpeaa Kuivalaista.

”Jos susia poistuisi tämän verran Luken määrittelemästä lähtöluvusta, susien määrä pitäisi vähentyä, eikä näin ole käynyt.”