FSC:ssä 10 prosenttia metsästä rajataan talouskäytöstä pois – jos luontoarvoja ei ole, alueet on valittava tavallisesta metsämaasta
Jos haluaa liittyä FSC-sertifiointiin, määrätty ala metsästä on suojeltava, vaikka erityisiä luontoarvoja ei olisikaan.Tilaajalle
Sammal- ja jäkäläpeitteiset kalliot on suojattu metsälailla ja ne päätyvät myös FSC:ssä suojeluun. Kuva: Tuomo KesäläinenFSC-sertifioinnissa on erityisiä vaatimuksia metsätalouden harjoittamiselle. Sertifiointi ei kuitenkaan edellytä tiettyä lähtötilannetta esimerkiksi metsien luontoarvojen suhteen.
"Myös aktiivisessa talouskäytössä oleva metsä voidaan liittää sertifioinnin piiriin”, sanoo FSC Suomen vastuullisuusasiantuntija Olliveikko Silvonen.
Metsää tulee hoitaa FSC-standardin mukaisesti sertifioinnin alkamisesta lähtien. ”Yhtenä keskeisimmistä vaatimuksista on, että vähintään 5 prosenttia metsäpinta-alasta jätetään metsätalouden ulkopuolelle. Lisäksi noin 5 prosenttia varataan niin kutsutuiksi erityiskohteiksi, joita käsitellään jonkin luonnonhoidollisen tavoitteen mukaisesti.”
Nämä alueet muodostavat 10 prosenttia metsätilan pinta-alasta. Metsätalouden ulkopuolelle jätettävät kohteet löytyvät Silvosen mukaan usein esimerkiksi Suomen FSC-standardin edellyttämistä suojavyöhykkeistä ja metsälakikohteista.
”Jos selkeitä suojelukohteita ei metsänomistajan tilalta löydy, siirretään 5+5 -prosenttia -mallin mukaisesti tavallista metsätalousmaata käytön ulkopuolelle. Ryhmäsertifioinnissa nämä metsätalouskäytön ulkopuolelle jäävät kohteet voidaan myös tasata ryhmän jäsenten kesken”, hän kertoo. Standardin mukaisia luontoarvoja tulee kuitenkin säilyttää siellä missä niitä esiintyy.
”Säästettävien alueiden vuoksi saamatta jäävää puukauppatuloa kompensoi FSC-sertifioidun puun lisähinta, jota useimmat ostajat maksavat.”
Käytännössä metsänomistaja liittyy useimmiten FSC-sertifiointiin jonkin sertifiointiryhmän kautta. Kun ryhmään on liitytty, tehdään ensin FSC:n mukainen metsäsuunnitelma, johon merkitään erityisen arvokkaat, metsätalouden ulkopuolelle jätettävät kohteet ja erityiskohteet.
Käytännössä metsänomistaja liittyy useimmiten FSC-sertifiointiin jonkin sertifiointiryhmän kautta.
Sertifiointiryhmät vastaavat siitä, että ryhmän jäsenet tuntevat sertifioinnin vaatimukset ja noudattavat niitä. Lisäksi ne vastaavat sisäisestä auditoinnista, ryhmän hallinnoinnista sekä ulkoisten, kolmannen osapuolen toteuttamien auditointien järjestämisestä.
”Sertifioinnin hintoja ja ehtoja voi kysyä sertifiointiryhmiltä, joiden yhteystiedot löytyvät FSC Suomen verkkosivuilta”, Silvonen neuvoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
