Näin puunmyyjä voi saada lisähintaa monta euroa kuutiolle

FSC-sertifikaatti kasvattaa suosiotaan Suomessa. Sen metsäpinta-alan kasvu jatkui FSC:n mukaan vahvana vuonna 2025. FSC-metsän pinta-ala kasvaa sertifikaatin verkkosivujen mukaan neljästä viiteen prosenttia vuodessa.

Myös Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen kertoo, että yhtiön asiakkailta tulee entistä enemmän painetta FSC-sertifioidun puun käyttöön.

”Tietyt asiakassegmentit ja markkina-alueet edellyttävät FSC-sertifikaattia. Sillä on erityisesti merkitystä taivekartongissa ja sellussa”, Jumppanen sanoo.

Metsä Groupilla on vuotuiset tavoitteet kasvattaa metsänomistaja-asiakkaidensa FSC-sertifioitujen metsien pinta-alaa. Yhtiö korotti viime syksynä FSC-puusta maksettua lisähintaa.

Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsiä käytetään vastuullisesti ja kestävästi. Metsänomistajalle sertifikaatti voi tietää parhaimmillaan muutaman euron hintalisää myydylle puukuutiolle.

Suomessa on käytössä kaksi suurta metsäsertifikaattia: PEFC ja FSC. Metsistä noin 93 prosenttia on PEFC-sertifioituja ja noin 13 prosenttia FSC-sertifioituja. Osalla metsistä on kumpikin sertifikaatti.

Suomessa PEFC koetaan usein helpoksi ja käytännölliseksi perussertifikaatiksi. FSC on sitä ekologisesti kunnianhimoisempi. Kun FSC vaatii esimerkiksi luonnontilaisten jokien ja purojen suojavyöhykkeiksi 20 metriä, PEFC:ssä riittää keskimäärin kymmenen metrin vyöhyke.

FSC vaatii säästämään lahopuun 20 kuutiometriin asti hehtaarilla, jos laki sen kohteessa sallii, kun taas PEFC:llä riittää kymmenen runkoa tai muutama tekopökkelö. FSC edellyttää jättämään viisi prosenttia metsäpinta-alasta metsätalouden ulkopuolelle. PEFC:llä tällaista vaadetta ei ole.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten metsät ovat aina mukana PEFC:ssä, jollei jäsen toisin halua. Töiden suunnittelussa yhdistykset noudattavat PEFC-vaatimuksia ja korjuuyrityksetkin hakkuissa. Jos puukauppaa käy FSC:hen sitoutuneen yrityksen kanssa, näiden korjaajat huolehtivat FSC-sertifikaatin ehtojen täyttymisestä, kunhan omistajan metsä on FSC-sertifioitu.

Yhtiöt voivat ostaa myös sertifioimatonta puuta, mutta silloinkin puun pitää täyttää tietyt perusvaatimukset.

Sekä puuta ostavat yritykset että ulkopuoliset puolueettomat auditoijat tarkastavat sertifioinnin toteutumista otannoin.

Molemmissa sertifikaateissa järeä raita on arvokas säästöpuu. Kuva: Jarkko Sirkiä

UPM Metsän ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Tuomas Kara kertoo, että heilläkin FSC:n rooli on kasvanut, mutta maltillisesti.

FSC:n merkitys on UPM:llä suurin sellun tuotannossa, mutta sertifioitua puuta käytetään laajasti läpi liiketoimintojen, Kara luonnehtii.

UPM:n maksama hintalisä määräytyy kumppanuussopimuksen etutason ja suojellun pinta-alan mukaan. PEFC:stä lisähintaa ei saa, mutta sertifioimattomasta puusta ylipäätään maksettava hinta on alhaisempi.

Vaikka asiakaskunnan taholta vaateet FSC-puun käyttöön eivät ole UPM:llä merkittävästi lisääntyneet, paineet metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta ovat lisääntyneet, Kara muistuttaa.

FSC-puun kysyntä kasvaa nykyisestä, ennakoi Stora Enson yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila, vaikkakaan suuressa mittakaavassa sitä ei ole heilläkään toistaiseksi tapahtunut.

”Tehtaidemme asiakkaille sertifiointi on tärkeä asia, ja heille sekä PEFC että FSC ovat yleisesti hyväksyttyjä lopputuotemarkkinoilla. Molemmille on paikkansa, ja haluttu sertifiointijärjestelmä riippuu jossain määrin markkina-alueesta ja lopputuotteesta.”

Sertifioinnin yhdeksi eduksi Kallio-Mannila sanoo, että puu käy kaupaksi kaikissa markkinatilanteissa. Myös Stora Enso maksaa FSC-sertifioidusta puusta hintalisää.

Sertifikaattijärjestelmää voi näkökulmasta riippuen pitää yksinkertaisena tai sekavana. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen kautta puuta myyvälle vaihtoehtona on vain PEFC, sillä yhdistykset eivät ole mukana FSC:ssä.

FSC:hen kuuluvat esimerkiksi Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso ja UPM. Muita jäseniä on esimerkiksi Saamelaisneuvosto. Metsäteollisuus ry on mukana kummassakin sertifikaatissa.

PEFC:n jäseniin kuuluvat esimerkiksi metsähoitoyhdistyksiä edustava MTK, Sahateollisuus ry ja Metsähallitus. Metsäteollisuuden yritykset ovat PEFC:ssä mukana Metsäteollisuus ry:n kautta.

MTK ja metsänhoitoyhdistykset seuraavat tällä hetkellä tilannetta siltä varalta, että FSC:n pitäisi olla tarjolla jäsenille.

”FSC:n pitäisi kuitenkin pystyä kehittymään ja ratkaisemaan sisäisiä haasteitaan. Nyt sen niin sanotuissa kamareissa ei ole lainkaan metsänomistajaedustusta”, MTK:n kenttäpäällikkö Aino Kurtti huomauttaa.

FSC edellyttää, että hehtaaria kohti jätetään riittävä määrä tietynkokoisia säästöpuita.  Kuva: Juha-Matti Valonen

Joskus kuulee sanottavan, että Suomesta ei olisi saatavilla riittävästi FSC-puuta. Tuomas Karan mukaan tämä ei pidä paikkaansa ainakaan UPM:n kohdalla, sillä vaatimukset täyttävää puuta on ollut sopivasti tarjolla.

FSC perustettiin vuonna 1993 vastauksena etenkin huoleen trooppisten metsien häviämisestä ja kestämättömästä metsätaloudesta. PEFC syntyi vuonna 1999 eurooppalaisten metsänomistajien aloitteesta, kun FSC:n kriteeristö koettiin liian raskaaksi ja kalliiksi.

FSC tulee sanoista Forest Stewardship Council, PEFC sanoista Programme for the Endorsement of Forest Certification.