Tuulenkaatojen sahaaminen kuuluu Lehtimäen työhön. Toisin kuin kuvissa, yleisten työturvallisuusohjeiden mukaan pitkät hiukset tulee olla sidottuina moottorisahan kanssa työskenneltäessä. Kuva: Johannes Tervo
Johanna Lehtimäki ryhtyi metsäpalveluyrittäjäksi MS-taudista huolimatta
Perheenäidin elämä mullistui, kun hän eräänä aamuna heräsi käsi puutuneena. Krooninen sairaus ei kuitenkaan estänyt urahaaveen toteutumista.TilaajalleIsokyrö
Johanna Lehtimäki ei antanut sairauden lannistaa, vaan kouluttautui metsäalalle. Kuva: Johannes TervoJohanna Lehtimäki, 41, tekee metsäalan töitä yrittäjänä tänä vuonna perustamassaan Metsäpalvelu Johannassa. Työhön kuuluvat istutukset, raivaukset, harvennukset sekä puiden kaato.
Isokyröläisen polku metsäalan yrittäjäksi on ollut ryteikköinen. Vuonna 2012 Lehtimäki oli kolmen lapsen kotiäiti ja opiskeli samalla lähihoitajaksi. Arki muuttui kuitenkin hetkessä.
”Heräsin eräänä aamuna vasen käsi puutuneena, eikä puutuminen mennyt ohi. Pian puutumisen tunne kattoi kehon koko vasemman puolen. Kerroin asiasta lääkärituttavalleni, joka kehotti hakeutumaan lääkäriin.”
Lääkäri totesi Lehtimäellä MS-taudin vain muutamia päiviä oireiden alkamisen jälkeen. Kyseessä on liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston krooninen autoimmuunisairaus.
”Tieto sairaudesta oli järkytys, sillä kaikki tapahtui nopeasti. Sairauden syystä ei ollut tietoa, vastaavaa ei ole lähisuvussani.”
Lehtimäen oireet myös pahenivat. Merkittävä ongelma oli sairauteen kuuluva fatiikkiväsymys.
”Päivät olivat usein sellaisia, että olin hereillä puoli tuntia ja nukuin sen jälkeen kolme tuntia. Myös puutumisen tunne oli koko ajan läsnä.”
Aika vieri eteenpäin, ja Lehtimäkeen testattiin erilaisia lääkkeitä. Neljäs lääke toi lopulta useamman vuoden testaamisen jälkeen toivotun avun.
”Väsymys alkoi väistyä ja myös puutumisen tunne vähentyä. Samalla heräsi uusi toivo. Ajattelin, että en jääkään sellaiseksi kuin olin. Tilannetta seurattiin myös tiiviisti esimerkiksi pään magneettikuvauksella. Oli todella helpottavaa huomata, että lääke oli pysäyttänyt sairauden etenemisen.”
Lehtimäki sai merkittävän kimmokkeen uuteen, kun hänen vanhempansa päättivät jakaa vuonna 2021 metsät kolmelle lapselleen.
”Olen aina viihtynyt metsässä ja harrastanut metsästystä. Kun sain oman metsän, heräsi samalla halu hoitaa sitä kunnolla.”
Lehtimäki alkoi vähitellen pyöritellä ajatusta uudesta urasta. Hän päätti hakea Koulutuskeskus Sedun Ähtärin yksikköön opiskelemaan metsäalan ammattitutkintoa.
”Soitin suoraan kouluun ja kerroin tilanteestani. Minulle vastattiin, ettei mitään ongelmaa, tervetuloa opiskelemaan. Siitä lähtikin sitten käyntiin uusi vaihe elämässäni.”
Johanna Lehtimäki viihtyy metsässä. Siellä saa olla rauhassa omien ajatusten kanssa. Kuva: Johannes TervoTärkeäksi lisäopastajaksi nousi metsuri Henry Saari, joka otti Lehtimäen työharjoitteluun puoleksi vuodeksi.
”Hänen jakamansa oppi ja tieto ovat olleet hyvin tärkeitä. Sain häneltä käytännön tietoa niin puiden kaatoon, harvennukseen kuin kaikenlaiseen muuhunkin metsätyöhön.”
Opin kartuttua Lehtimäki perusti tänä vuonna Metsäpalvelu Johannan. Töitä hän on saanut yksityisiltä metsänomistajilta sekä metsänhoitoyhdistykseltä.
”Arki on sujunut hyvin, jaksan täysipainoista työtä. Kehon vasemmalla puolella on toki jonkin verran tunnottomuutta, mutta sairaus ei vaikuta lihaksiin ja jaksamiseen.”
”Työt ovat vieneet ajatuksia pois sairaudesta, koen elämäni olevan nyt tasapainossa.”
Hän kokee työelämän tuoneen henkistä voimaa.
”Työt ovat vieneet ajatuksia pois sairaudesta, koen elämäni olevan nyt tasapainossa. Työssä taas on parasta saada olla ulkona ja nähdä heti oman käden jälki. Koen myös merkittävänä tehdä työtä metsien hyvinvointia ajatellen, oma valintahan näkyy metsissä vuosikymmeniä.”
Työvälineet kulkevat auton tavaratilassa. Kuva: Johannes TervoTulevaisuutta pohtiessaan Lehtimäki ei halua miettiä sairauden mahdollista etenemistä.
”Ajattelen, että tulee mitä tulee. Jos jään murehtimaan, ei elämästä tule mitään. Lääketiede myös kehittyy koko ajan eli uskon, että lisäapua on tulevaisuudessa saatavissa.”
Lehtimäki toivoo, että metsänomistajat hoitaisivat vihreää omaisuuttaan.
”Esimerkiksi istutukset ja harvennukset kannattaa hoitaa huolella, metsät olisi hyvä saada elinvoimaisiksi. Metsiä katsellessa tulee toisinaan mieleen ajatus tiputella lappuja, joissa kerrottaisiin omistajille metsien kaipaavan raivausta.”
”Metsien hoidossa näkyy myös se, että monet metsänomistajat ovat jo iäkkäitä. Se heijastuu intoon ja voimiin hoitaa metsiä tai pyytää ammattilainen apuun.”
Lisätty 20.10. klo 23.15 kuvatekstiin huomautus, että työturvallisuussyistä pitkien hiusten tulee olla kiinni sahan kanssa työskenneltäessä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
