”Kaikki lajikkeet joita olen metsäpalstalle kokeillut, ovat olleet todella maukkaita”, sanoo Jari Kropsu. Kuva: Anu Kovalainen
Kainuulainen kulinaristi Jari kasvattaa perunansa mustikanvarpujen seassa ja hehkuttaa taianomaista lopputulosta: ”Täyden kympin pottuja”
Metsäperunan maku on kainuulaisen Jari Kropsun mukaan aivan omaa luokkaansa. Hän ennustaa, että helppohoitoinen herkku voisi olla tulevaisuuden hittituote erityisesti kesämökkiläisten keskuudessa.Tilaajalle
Jari Kropsu istutti tänä keväänä metsäänsä perunaa jo viidettä vuotta peräkkäin. Kuva: Anu KovalainenSotkamon luoteisosassa sijaitseva Pohjavaaran kylä on kuuluisa erityisesti perunoistaan.
Tarina kertoo, että Pohjavaaran emännät alkoivat 1950-luvulla sotien jälkeen hankkia lisätienestiä perunan, leipien ja kukkojen torimyynnillä. Myynnin seurauksena isännät laajensivat vähitellen perunapeltojaan ja pitkään Pohjavaara tunnettiinkin Kainuun perunanviljelyn keskuksena.
Perunasta pitää myös kylällä asuva kulinaristi Jari Kropsu. Tänä kesänä hänkin aikoo istuttaa perunoita, mutta jo viidettä vuotta peräkkäin hieman erilaisella otteella kuin muut. Kropsu ei nimittäin istuta perunoitaan pellolle, vaan metsään.
”Tuossa puolenkymmentä vuotta sitten rupesin asiaa pohtimaan. Minulla on sellainen pikkuinen perunamaa tuossa takapihalla ja aina hirmuinen homma ruohia se ja kitkeä rikkakasveista. Muistelin sitten muita vaihtoehtoja ja mietin, että ennenhän kasvatettiin esimerkiksi kaskinauriita. Ajattelin, että miksipä ei sitä voisi sitten metsässä kokeilla perunankin kasvattamista.”
”Syyskesällä lähdin katsomaan, että minkälaisia perunoita sieltä metsästä nousee, ja täyden kympin pottujahan ne oli.” Jari Kropsu
Kun nimenomaan Kainuussa ollaan vielä Kropsun sanoin ”metsäsuomalaisuuden ytimessä”, ei hän keksinyt yhtäkään syytä sille miksei metsään olisi mahtunut muutamaa perunaakin.
”Laitoin ensin palstalle muutaman perunan kokeeksi ja sieltähän ne lähti nousemaan. Syyskesällä lähdin katsomaan, että minkälaisia perunoita sieltä metsästä nousee, ja täyden kympin pottujahan ne oli. Todella kauniita, ei minkäänlaista rupea.”
Metsäperunalle varattu palsta sijaitsee Kropsun tontilla aurinkoisella paikalla metsänrajan tuntumassa mäntyjen, kuusten ja katajien ympäröimänä. Lisäkimmoke kokeilulle oli kodin hakelämmityksen sivutuotteena syntyvä tuhka, jota Kropsu heittelee talvisin lähimetsään. Samalle paikalle hän päätti kokeilla istuttaa kesällä perunaa.
”Paikkaa olen vähän vaihdellut ja kokeillut miten varjoisuus tai vieressä olevat puulajit asiaan vaikuttavat. Havaintoni on, että joka paikassa on toiminut. Ja nopeamminhan nämä on kasvaneet tuossa metsässä kuin pellolla.”
Erityisesti Kropsu iloitsee siitä, että kokeilu on nyt jo viiden vuoden ajan tuonut mukavan lisäsadon metsäpalstalta, jolle ei muuten olisi hyötykäyttöä. Vaikka perunaa ei palstalta paljoa tulekaan, korvaa laatu Kropsun mukaan tässäkin asiassa määrän.
”Kyllä vieraat aina kysyvät, että onko sulla niitä mettäpottuja.” Jari Kropsu
Pisteitä metsäperuna saa myös helppohoitoisuudestaan. Tältä pohjalta Kropsu visioikin, että metsäperuna voisi saavuttaa tulevaisuudessa suosiota esimerkiksi kesämökkiläisten keskuudessa.
”Parastahan tässä on se, että rikkakasvit ei tuolla metsässä kasva. Ei mene niiden nyppimiseen sitten lomalla energiaa ja aikaa jää muuhunkin. Kesämökillähän tämä on ihan ehdoton juttu: pottu kasvaa, rikkaruohot ei.”
Mutta miltä Kropsun sanoin ”taianomainen” metsäperuna sitten maistuu? Ainakin miehen itsensä mukaan metsänlaidassa kasvaneet perunat ovat maistuneet myös muille.
”Kyllä vieraat aina kysyvät, että onko sulla niitä mettäpottuja. Ja tämä taianomainen nimihän tuo jo puolet lisää siihen makuun”, mies kertoo nauraen.
Metsäpalstan vieressä kasvaa myös haapaa, jonka maahan pudonneet lehdet Kropsu sanoo sekoittavansa perunan ravinteiksi kunttaseokseen. Kuva: Anu KovalainenMetsäperunat Kropsu sanoo tarjoilevansa yleensä kanttarellimuhennoksen tai korvasienikastikkeen kera. Myös graavilohi sopii hänen mukaansa metsän aarteiden kylkeen erinomaisen hyvin. Jälkiruoka-aineksiakaan ei tarvitse lähteä etsimään kauempaa.
”Mustikka ja peruna kasvavat metsäpalstallani kauniisti vierekkäin. Jälkiruokamarjat saa samalla, kun kuokkii potut pois.”
Historiallisen lisämausteen kulinaristin metsäprojektiin tuo Pohjavaaran kylän maine perinteikkäänä perunapitäjänä.
Jopa kylän tunnuslause ”kasvatamme juurellisia mukuloita”, kuvastaa omalta osaltaan alueella vallitsevaa kotiseuturakkautta ja ylpeyttä oman maan antimista. Myös Pohjavaaran Musta on arvostettu perunalajike, ja onpa alueella aiemmin pidetty jopa perunakarnevaalejakin.
”Tästäkin johtuen on erittäin mukavaa, että on saanut tuoda oman lisänsä tähän kylän hienoon perunaperinteeseen”, myhäilee Kropsu tyytyväisenä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
