Venäjällä jauhettu sähkö ei ehkä enää koskaan virtaa Kari Peltolan maita Suur-Miehikkälässä halkovassa 400 kilovoltin linjassa, joka valmistui 2000–luvun alussa. Kuva: Mikko NikkinenMiehikkäläKari Peltola menetti maansa kovan onnen sähkölinjojen alle: Ensin linjat hosuttiin liian aikaisin, nyt ne ovat turhia
Joskus sähkölinja osoittautuu alkuperäiseen tehtäväänsä tarpeettomaksi, kuten kävi Kari Peltolan metsiä halkovalle suurjännitelinjalle.TilaajalleSuomessa rakennetaan ja suunnitellaan sähkönsiirtolinjoja datakeskusten ja sähkökattiloiden kulutusta varten tahdilla, jollaista ei ole ennen koettu.
Kiivaan rakentamisen keskellä vähälle huomiolle on jäänyt se, että maahan on rakennettu sähkölinjoja, joilla ei ole enää alkuperäistä käyttöä.
Yksi sellainen linja pystytettiin kulkemaan Miehikkälän kunnan luoteiskulmassa Kari Peltolan tilan läpi 1990-luvulla.
Linjan tarkoitus oli siirtää Venäjän voimalaitoksissa tuotettua sähköä Suomen kantaverkkoon. Peltolan mailta linjan alle jäi lähes viisi hehtaaria nuorta metsää, kahdeksan prosenttia tilan metsistä.
Peltolan metsistä karkeasti kahdeksan prosenttia jäi linjalle. Linjan alta alkaisi jo saada tukkipuuta, jos se olisi saanut jatkaa kasvuaan. Kuva: Mikko NikkinenNyt sähkön virta Venäjältä on ollut pysähdyksissä neljä vuotta.
Peltolan maita halkova linja on alkuperäisessä tehtävässään tarpeeton. Kukaan ei osaa sanoa, tarvitaanko sitä koskaan enää sähköntuontiin.
”Silloin aikanaan oli kova kiire ja maat piti saada linjaa varten. Sitten alkoi ihmettely, kun mitään ei tapahtunut vuosiin”, Pietilä sanoo.
”Silloin aikanaan oli kova kiire, ja maat piti saada linjaa varten.”
Kymi–Vainikkala-linjan nosti aikanaan valtakunnalliseksi ihmettelyn aiheeksi viranomaisten kummallisuuksia paljastanut toimittajalegenda Hannu Karpo 1990-luvulla.
43 metriä leveä johtokäytävä ja pylväiden perustukset tehtiin maastoon kiireellä. Kun kaikki alkoi olla valmista, työmaa pysähtyi. Venäjän puolella ei rakennettukaan mitään.
Nyt Suomessa rakennetaan sähkölinjoja kiivaammin kuin koskaan. Kantaverkkoyhtiö Fingridillä on menossa historiansa suurin, 5,2 miljardin euron investointiohjelma.
Seuraavien kymmenen vuoden aikana kantaverkkoa aiotaan rakentaa 70 prosenttia enemmän kuin Suomessa rakennettiin edeltäneiden sadan vuoden aikana.
Suomessa rakennettaan nyt sähkönsiirtoyhteyksiä kiivaammin kuin koskaan aikaisemmin. Sähkön sittemmin loppunutta Venäjän-tuontia varten tehty linja muistuttaa olemassaolollaan, miten nopeasti sähkön siirtotarpeet voivat muuttua. Kuva: Mikko NikkinenHankkeilla on yleensä kiire. Se kuulostaa Peltolasta tutulta.
”Niin oli silloinkin, kun Kymi–Vainikkala-linjaa 30 vuotta sitten suunniteltiin.”
Kiivas rakentamistahti on herättänyt laajemminkin pohdintoja siitä, rakennetaanko nyt ennennäkemättömän kiireen keskellä linjoja, jotka myöhemmin osoittautuvat tarpeettomiksi.
”Liikkuuko sähkö joskus niitä pitkin rajan yli, se on poliitikkojen päätösvallassa oleva asia.”
Esimerkkinä voidaan pitää Venäjän sähkötuontia varten rakennettuja linjoja, joita ei nyt tarvita. Niiden mahdollisesta palautumisesta alkuperäiseen käyttöönsä ei pysty antamaan varmaa vastausta edes linjojen omistaja.
”Liikkuuko sähkö joskus niitä pitkin rajan yli, se on poliitikkojen päätösvallassa oleva asia. Suomen sähköntuotannon rakenne on muutamassa vuodessa muuttunut niin paljon, ettei sähkön tuonnille Venäjältä ole enää koskaan samanlaista tarvetta kuin ennen Olkiluoto 3:n käyttöönottoa ja tuulivoiman massiivista rakentamista”, Fingrid Oyj:n varatoimitusjohtaja Timo Kiiveri sanoo.
Nyt Suomen sähköverkkoa vahvistetaan erityisesti datakeskuksia varten. Fingrid on itse varoittanut, että kaikki datakeskushankkeet tuskin toteutuvat. Yhtiön mukaan niistä maaliin pääsee ehkä joka kymmenes.
Fingridin mukaan Venäjän rajalle rakennetut linjat eivät ole toimettomia, vaikka niitä ei sähkön tuontiin käytetä. Kymistä ja Lappeenrannan Yllikkälästä tulevien linjojen päät on yhdistetty, ja näin voidaan vähentää sähköverkon siirtohäviöitä. Kuva: Mikko NikkinenKymi–Vainikkala-linjan alla Suur-Miehikkälän Ramunmäessä on hiljaista. Ei kuulu 400 kilovoltin linjoille tyypillistä rätinää ja sirinää, vaikka sää olisi ilmiölle otollinen. Puusto linjan alla on venähtänyt, eikä johtokäytävää ole vuosikasvainten perusteella raivattu puoleenkymmeneen vuoteen.
”Kulkeekohan siellä virta nyt? En tiedä”, Peltola sanoo, ja katse kiertää johtokäytävän vieressä jo hakkuuikään ehtineessä männikössä.
Hirsirakennuksia tekevälle Peltolalle linjan alla kasvaneille puille olisi ollut käyttöä.
”Joutomaatahan tämä linjanalusmetsä nyt on.”
Maanomistajan äänessä kuuluu pettymys.
Voimajohdon ylin johtopari on ukkosuojausta varten, mutta sitä voi käyttää myös datansiirtoon. Kuva: Mikko NikkinenFingridin mukaan linja ei ole jäänyt tarpeettomaksi, vaikka sitä ei alkuperäiseen tarkoitukseen käytetäkään.
Venäjältä rajan yli tulleiden kolmen järeän 400 kilovoltin voimalinjan päät on kytketty Suomen puolella yhteen.
”Järjestely vähentää verkon siirtohäviöitä. Linjan ylimmät ukkosjohtimet palvelevat datansiirtoa, joten linja ei ole tarpeeton”, Kiiveri sanoo.
Tuuli- ja aurinkosähkön lisääntyminen aiheuttaa jännite- sekä taajuusvaihteluita sähköverkkoon, jota hallitaan tehoelektroniikalla ja sähkövarastoilla. Tällainen yksikkö on juuri valmistunut Suur-Miehikkälän muuntoaseman tuntumaan. Kuva: Mikko NikkinenKiiverin mukaan alkuperäiseen käyttöönsä tarpeettomiksi muuttuneiden linjojen purkaminen ja niiden alla olevien maiden hallintaoikeuksien palauttaminen maanomistajille ei ole todennäköistä.
Purettu on vain yksi johdinväli eli noin 400 metrin pätkä rajan tuntumassa.
Peltola suhtautuu odottavasti siihen, mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Hän on saanut linjasta korvauksensa, mutta kokonaiskuva huolestuttaa.
”Toivoa sopii, ettei nykyisen rakennusbuumin aikana tehdä kalliita virheinvestointeja”, hän sanoo.
Kari Peltola muistaa hyvin, miten Kymi–Vainikkala-linjan rakentaminen sekoitti ihmisten arkea 1980-luvulla. ”Karpokin kävi täällä ihmettelemässä”, hän naurahtaa. Kuva: Mikko NikkinenArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
