Stora Enso hätyyttelee jälleen ensi vuonna Euroopan suurimman sahurin paikkaa

Sahateollisuuden alkuvuosi on ollut täynnä käänteitä ja omistajavaihdoksia niin Suomessa kuin Euroopassa. Samalla suurimpien sahurien listalle on tullut joitakin muutoksia.

Eurooppalaisten sahojen kokovertailun kärkipää on pysynyt samana itävaltalaisen Holzkurier-sivuston laatimassa vertailussa. Ykköspaikkaa pitää yhä itävaltalainen Binderholz, jonka Holzkurier arvioi tuottavan tänä vuonna sahatavaraa 5 miljoonaa kuutiota.

Heti perässä seuraa Stora Enso 4,6 miljoonalla kuutiolla. Loppuvuoden tuotantomäärää kasvattaa toukokuussa toteutunut Junnikkala-kauppa. Kolmen sahan ostamisen myötä yhtiön sahauskapasiteetti nousi noin 700 000 kuutiometrillä.

Ensi vuonna kisa kärkipaikasta tulee olemaan tasainen. Holzkurier arvioi, että Stora Ensolla on mahdollisuus nousta Junnikkalan sahojen siivittämänä jälleen Euroopan suurimmaksi sahuriksi.

Vielä vuonna 2022 Stora Enso piti ykköspaikkaa noin 5,7 miljoonan kuution tuotantomäärällä. Seuraavana vuonna ohi kiilasi Binderholz, joka on kasvattanut viime vuosina kokoaan muun muassa ostamalla Britannian suurimman sahateollisuusyhtiön.

Binderholz on toiminut myös Suomessa vuodesta 2016 alkaen. Sillä on kuusi- ja mäntytukkeihin keskittyneet sahat Lieksassa ja Nurmeksessa.

Itävalta on kiistatta Euroopan sahateollisuuden kärkimaa, sillä jopa kolme viidestä suurimmasta sahurista on sieltä kotoisin.

Listalla kolmantena on itävaltalainen Pfeifer Group, jonka vuoden 2025 tuotantomääräksi Holzkurier on arvioinut noin 3,1 miljoonaa kuutiota.

Nelossijan jakavat itävaltalainen HS Timber Group ja saksalainen Rettenmeier Group, jotka molemmat nousivat yritysostojen siivittäminä useamman sijan ylöspäin.

HS Timber Group teki tammikuussa kahden viikon sisään peräti kahdet kaupat ostamalla latvialaiset Vika Wood SIA:n ja Kurekss SIA:n.

Rettenmeier Group pisti puolestaan vielä paremmaksi ostamalla Zieglerin jättisahan, joka on 2,2 miljoonan kuutiometrin vuosikapasiteetillaan koko Euroopan suurin saha.

Holzkurier arvioi Euroopan koko vuoden sahatavaran tuotannon kasvavan tänä vuonna 43,6 miljoonaan kuutioon, mikä tarkoittaisi 12 prosentin kasvua viime vuodesta.

Kasvua selittävät yrityskaupat, uusien sahojen käynnistymiset sekä vanhojen modernisoinnit. Vaikka rakentamisessa on ollut nähtävissä pientä piristymistä, on tavoite silti kova.

Viime vuonna eurooppalaisten sahojen tuotantomäärä jäi alle 39 miljoonaan kuutioon, sillä kaksi kolmasosaa sahoista tuotti suunniteltua vähemmän sahatavaraa.

Suomalaisista sahoista vain Stora Enso ylsi listan kymmenen kärkeen. Kun tarkasteluun otetaan 20 suurinta, nousevat listalle myös Metsä Fibre, Versowood, UPM Timber ja uutena tulokkaana Keitele.

Metsä Fibre teki kaikista yhtiöistä kovimman nousun, kohoten viime vuoden sijalta 20 sijalle 12. Vuonna 2022 käynnistyneen Rauman saha alku on ollut takkuinen, mutta täysillä käydessään sahan tuotantokapasiteetti on 750 000 kuutiota.

Sekä Versowood että UPM aikovat Holzkurierin selvityksen mukaan kasvattaa tuotantomääriään viime vuodesta. Versowood tähtää noin 1,5 miljoonaan ja UPM puolestaan 1,3 miljoonaan kuutiometriin. Listalle ensi kertaa päässeen Keiteleen tuotanto nousee tänä vuonna arviolta 1,2 miljoonaan kuutioon.

Suomalaiset sahat ovat kamppailleet viime vuosina kallistuneen tukin hinnan kanssa. Tuotantomäärät ovat kuitenkin kasvaneet viennin vetäminä.

Ruotsissa puun korkea hinta on ajanut sahateollisuuden suorastaan kriisiin – ainakin jos on uskominen Skogsaktuellt-lehden haastattelemaa Moelvenin Timber-divisioonan johtajaa Anders Lindhiä.

Norjalainen Moelven ilmoitti pari viikkoa sitten sulkevansa Pohjois-Varmlännin Ransbyssä sijaitsevan sahansa heikon kannattavuuden vuoksi. Sulku-uhan alla on myös yhtiön Etelä-Norjassa sijaitseva saha.

Lindhin mukaan Etelä-Ruotsin sahat pyörivät tällä hetkellä käytännössä lainarahan varassa. Hän ei pidä mahdottomana, että useampi ruotsalainen sahalaitos joutuisi ajamaan toimintansa alas lähitulevaisuudessa.

Uutena kokovertailun listalle nousseella Keiteleellä on Suomessa kolme sahaa. Kuvassa Alajärven saha. Kuva: Johannes Tervo

Perinteinen sahateollisuus ei näytä kustannusten noususta huolimatta jäävän muiden puutuotteiden jalkoihin.

Vastikään UPM kertoi vetäytyvänsä Rotterdamiin suunnitteilla olleesta suuresta biojalostamohankkeesta. Ja vain muutama viikko aiemmin uutisoitiin Stora Enson pohtivan uuden sahan rakentamista Imatralle.

Toisaalta viimeisen kymmenen vuoden aikana moni saha Suomessa ja ulkomailla on sulkenut lopullisesti ovensa. Metsä Groupin Merikarvian sahan toiminta loppui viime vuonna, ja vuonna 2019 Stora Enso sulki Kiteen sahansa.

Samanlaista kehityskulkua on todennäköisesti odotettavissa myös jatkossa. Suurimmat metsäyhtiöt porskuttavat eteenpäin, kun taas pienimmät ja tekniikaltaan vanhentuneet sahat jäävät kilpailussa jalkoihin.