Jussi Pesonen rakennuttaa uutta kotia oman metsänsä hirsistä – yhden pelkkahirren tilavuudeksi mitattiin 1,2 kuutiota

Järeistä hirsistä koottu kehikko lepää tukevasti hallin asfalttilattialla Savonlinna Varparannalla. Paksuutta hirsillä on 25 senttiä, ja yksi kierto nostaa seinää kerralla kolmisenkymmentä senttiä, sanoo kehikkoa veistävä Vesa Lahtinen.

”Näin paksuista hirsistä kehikko nousee nopeasti verrattuna ohuempaan tavaraan.”

Järeät hirret eivät tosin asetu paikalleen ilman konevoimaa, mutta aiemmin lampolana palvelleeseen halliin onkin asennettu siltanosturi veistäjän avuksi.

Toistaiseksi Lahtinen tekee hirrenveistoa tuntitöinä Jussi Pesosen talokehikon rakentamisessa, mutta vuokraa sen jälkeen hallin yritykselleen Veistämö Kurkihirrelle toimitilaksi.

”Töitä riittää uusien hirsikehikoiden vuolemisessa”, Lahtinen sanoo.

Moottorisaha on pätevä työkalu hirsiveistäjälle. Terävarustuksia tarvitaan kuitenkin useita. Vesa Lahtisella on kolme sahaa, joista yhdessä on jyrsinterä. Kuva: Matti Turtiainen

Työn alla oleva hirsikehikko kootaan myöhemmin Jussi Pesosen asuinrakennukseksi tilan nykyisen päärakennuksen tilalle. Arkkitehti Hannes Huttusen piirtämä rakennus on kaksikerroksinen, ja siinä on yhteensä vajaat 150 asuinneliötä.

Rakennusurakka alkoi reilu vuosi sitten, kun Pesonen pyysi Lahtista katsomaan löytyisikö tilan kuusikosta sopivia aihioita hirsirakennukseen. Löytyihän niitä, ja Lahtinen merkkasi puut metsässä.

Kuusitukit kaadettiin motolla ja sahattiin maalis-huhtikuun taitteessa Lahtisen vannesahalla pelkaksi. Hirret kasattiin Pesosen halliin kuivumaan kesän ajaksi, ja veisto alkoi syystalvella.

Arkkitehti Hannes Huttusen Jussi Pesoselle piirtämä asuinrakennus on näyttävän näköinen. Kaksikerroksiseen rakennukseen tulee reilut 200 asuinneliötä.  Kuva: Matti Turtiainen

Pisimmät hirret ovat toistakymmentä metriä pitkiä, eikä niitä ihan pienistä puista pystyttäisi sahaamaan. Kaadetut kuuset ovat olleet reilun kuutiometrin luokkaa tilavuudeltaan.

”Mittasin yhden 12,5-metrisen pelkkahirren tilavuudeksi 1,2 kuutiota”, Vesa Lahtinen sanoo.

Ikää rehevällä rinnemaalla kasvaneella puulla oli vuosirenkaista laskien kuitenkin vain 54 vuotta.

Vesa Lahtisen pesti tällä työmaalla jatkuu vielä ainakin helmikuulle. Silloin kehikon pitäisi olla valmis, mutta veistäjä aikoo olla mukana vielä pystytystyössäkin.

Asuinrakennuksen seinärakenne muodostuu pelkästään hirrestä. Seinään ei tule lisäeristeitä sisä- tai ulkopuolelle. Se selittää, miksi seinähirren on oltava niin paksu.

”Nykyiset määräykset vaativat paksun seinän. Mutta kun energialaskelmat saatiin kohdalleen, ei rakennusluvan saanti ollut ongelma”, Pesonen sanoo.

Kaikkiaan hän laskeskelee kuusitukkia tarvittavan lyhytnurkkaiseen hirsirakennukseen noin 150 kuutiometriä. Tukin nykyhinnalla laskettuna päästään rungon puutavaran osalta karkeasti 12 000 euron hintaan.

”Kyselin pelkkahirren hintaa, se olisi ostettuna ollut tälle määrälle 75 000 euroa”, Pesonen sanoo.

Vesa Lahtinen on kokenut hirsiveistäjä ja tekee sitä ammatikseen. Yrityksen nimi on osuvasti Veistämö Kurkihirsi. Perinteisiäkin käsityökaluja tarvitaan. Taltat pidetään veitsenterävinä laadukkaan vuolujäljen takaamiseksi, kertoo Lahtinen.  Kuva: Matti Turtiainen

Hirsiveisto on perinteisimmillään käsityötä, mutta nykyaikana käytetään muitakin työkaluja.

”Moottorisahoja on kolme erilaisella terä- ja jyrsinvarustuksella. Piilutuksen teen kulmahiomakoneella, jossa on erikoislaikka. Mutta nämä taltat kulkevat koko ajan mukana vyöllä”, Lahtinen naurahtaa ja esittelee partaveitsenteräviksi teroitettuja käsityökalujaan.

Tärkeä työväline on myös hirsiveistäjän silmä, joka kertoo, mikä hirsi valitaan edellisen päälle. Turhia työvaiheita kannattaa välttää, kun hirret painavat satoja kiloja.

Asuinrakennuksen viereen veistetään vielä saunarakennus samanlaisesta hirrestä. Se yhdistyy lasikuistin kautta taloon. Kuvien perusteella tulossa on varsin näyttävä rakennus, mutta sen lopullista valmistumista Jussi Pesonen ei vielä uskalla ennakoida.

”Ehkä ensi kesänä kasataan runko”, hän sanoo.