Lohenkalastuskiellon jatkuminen todennäköistä, sillä lohikantojen näkymät Tenolla ovat edelleen heikot

Tällä hetkellä Tenon lohikantojen arvioidaan olevan niin pieniä jo ennen minkäänlaista kalastusta, että joen eri osille asetetut kutukantatavoitteet, eli kutuun tarvittavien naaraslohien määrät, eivät täyty. Lohenkalastuskiellon jatkaminen katsotaan olevan niin Tenojoessa kuin Finnmarkin rannikkoalueella on biologisesti paras vaihtoehto.

Tenoon nousi kesällä 2025 merkittävästi enemmän Atlantin lohia kuin kaudella 2024. Tenon pääuomassa Polmakissa sijaitsevan kaikuluotauspaikan ohi vaelsi vajaat 16 000 Atlantin lohta. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2024. Lohimäärien positiivinen kehitys johtui pitkälti pienten yhden merivuoden lohien määrän kasvusta.

”Vaikka Tenon lohimäärä kasvoi merkittävästi, vesistön lohikantojen tilanne on edelleen historiallisen heikko", toteaa tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.

Tenojoen ja Finnmarkin rannikon täydestä lohenkalastuskiellosta huolimatta Tenoon nousee nykyään keskimäärin vain vajaat 20 000 lohta kaudessa. Aiemmin (1972–2020) lohia pyydettiin pelkästään Tenojoesta keskimäärin 30 000 kappaletta vuodessa. Pyyntimääristä huolimatta lohia riitti myös kutualueille.

Sen sijaan kyttyrälohien määrä noin puolittui edellisestä kyttyrälohikaudesta 2023. Polmakin seurantapaikalla laskettiin kaudella 2025 vajaat 70 000 kyttyrälohta. Kyttyrälohien määrä väheni edellisestä nousukaudesta (2023) yli 100 000 yksilöä.

Kyttyrälohien vähenemiseen Polmakin seurantapaikalla vaikutti osaltaan Tana brun alapuolelle sijoitettu norjalaisten operoima kyttyrälohien poistopyyntipato.

Viimeiset seitsemän vuotta jatkuneen Tenon lohikantojen tilan heikkenemisen arvioidaan nykytietojen perusteella johtuvan erityisesti lohen merivaiheen aikaisen kuolleisuuden kasvusta. Vain harvat mereen vaeltaneet lohen vaelluspoikaset palaavat merivaellukseltaan takaisin Tenoon aikuisina nousulohina.