Susilife-tutkimus: Suden suojelun kannatus on kasvanut, mutta samaan aikaan suden metsästystä haluttaisiin lisätä

Luken mukaan maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisesti 43–49 susireviiriä, kun taas maaliskuussa 2024 reviirejä oli jo todennäköisesti 59–64. Susireviirillä tarkoitetaan parin tai lauman itselleen valtaamaa elinaluetta, jota sudet puolustavat ulkopuolisilta susilta.

Susilifen tiedotteen mukaan kyselytutkimukseen vastanneista noin 35 prosenttia vastasi pelkäävänsä susia paljon tai erittäin paljon. 18 prosenttia vastaajista taas vastasi, ettei pelkää susia. Susia pelkäävien osuus on pysynyt samana kuin vuonna 2020. Tutkimuksen mukaan reilu kolmasosa kansalaisista pitäisi suden kohtaamista elämyksenä. Toisaalta yli puolet vastasi, ettei nauttisi suden kohtaamisesta luonnossa.

Suden kohtaamisen pelko, lasten turvallisuudesta huolehtiminen ja elämyksellisyys ovat pysyneet pitkälti ennallaan viiden vuoden aikana.

Tutkijat ovat yllättyneitä tuloksesta.

”Muutokset ovat yllättävän pieniä, kun otetaan huomioon, että susikanta on kasvanut monen vuoden ajan ja levittäytynyt uusille alueille”, kertoo kyselytutkimuksesta vastannut erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

”Edellisen kyselyn jälkeen sudesta on käyty voimakasta poliittista keskustelua esimerkiksi metsästystä kannattaneen kansalaisaloitteen myötä. Lisäksi kotieläinvahinkojen määrä on kasvanut.”

Tutkimuksen mukaan metsästyskoirien ja muiden vapaana liikkuvien koirien omistajat ovat kuitenkin susista entistä huolestuneempia. 52 prosenttia heistä kokee suden vähintään kohtalaiseksi uhaksi koiralleen, kun vastaava osuus vuonna 2020 oli 43 prosenttia.

Vaikka suden suojelua tuetaan enemmän kuin vastustetaan, laittoman sudenpyynnin hyväksyttävyys on pysynyt ennallaan, ja useat toivovat lisää laillista metsästystä. Tätä selittänevät osin susikannan ja suden aiheuttamien vahinkojen kasvu ja sudenmetsästyksen rajalliset mahdollisuudet. Tutkimuksen mukaan paikallista vaikutusvaltaa pidetään liian pienenä, ja EU:n vaikutusvaltaa taas liian suurena.

Viimeisten viiden vuoden aikana susia on metsästetty Suomessa liian vähän -kysymykseen vastanneista 36,7 prosenttia oli väitteestä täysin tai jokseenkin samaa mieltä, 23 prosenttia täysin tai jokseenkin eri mieltä. Loput 40,3 prosenttia eivät olleet samaa eikä eri mieltä, tai eivät osanneet sanoa kantaansa. Suden metsästyksen lisäämistä siis kannattaa suurempi osuus kansalaisista kuin mitä sudensuojelua vastustaa.

Tutkimuksen mukaan kansalaiset luottavat Luonnonvarakeskuksen susitutkimukseen. 79 prosenttia vastaajista pitää Luonnonvarakeskusta melko tai erittäin luotettavana susitiedon tuottajana. Maaseudun Tulevaisuutta vastaajista noin 55 prosenttia piti melko tai erittäin luotettavana.

Erot susikuntien ja muiden kuntien asukkaiden ilmaiseman luottamuksen tason välillä vuoden 2024 aineistossa ovat verrattain suuria. Susikunnissa nähdään medioista Maaseudun Tulevaisuus useammin melko tai erittäin luotettavana.

Susi jakaa yhä voimakkaasti näkemyksiä. Tutkimuksen mukaan ihmisillä on keskenään hyvin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä sudesta. Tuotantoeläintilallisia tai koiran kanssa metsästäviä huoli susista saattaa kuormittaa huomattavasti.

”Uutisointi voi luoda vaikutelman, että kaikki ovat susista huolissaan, vaikka todellisuudessa moni suhtautuu asiaan neutraalisti tai ei seuraa keskustelua ollenkaan”, Pellikka toteaa.

Kyselyyn vastasi 2000 suomalaista, jotka asuvat poronhoitoalueen eteläpuolella. Vastaajista puolet asui kunnissa, joissa susista on viimeisen vuoden aikana tehty eniten havaintoja.