Metsähallitus torjuu hakkuiden vähentämisen ‒ Valtion metsistä talouskäytössä vain 30 prosenttia

Valtion metsiin kohdistuu jatkuvia paineita sekä suojelun että tuloutuksen lisäämiseen. Metsähallitus muistuttaa mahdollisten hakkuurajoitusten rajuista vaikutuksista.

Metsähallituksen tehtäväksi on määritelty valtion maiden käyttö, hoito ja suojelu. Se sisältään ristiriitaisia elementtejä, joiden tasapainottamisessa riittää työtä.

Tällä hetkellä vain 30 prosenttia valtion mesistä on talouskäytöstä. Niitäkään ei hakata hakkuusuunnitteen kireimmän vaihtoehdon mukaan.

Valtion talouskäytössä oleva metsät puskevat 12,6 miljoonaa kuutiometriä uutta puuta joka vuosi. Monimuotoisuuden huomioimisesta kertoo, että puusadosta on vuosittain korjattu vain noin puolet eli 6,5 miljoonaa kuutiometriä.

”Valtion metsien suurin erilaiset monikäyttöä koskevat rajoitteet huomioiva kestävä hakkuumäärä olisi 7 miljoonaa kuutiometriä”, kertoo toimitusjohtaja Juha S. Niemelä Metsähallituksesta.

Metsien monikäyttöön tehdyistä panostuksista huolimatta Metsähallituksen puunkorjuu on jatkuvasti luontojärjestöjen hampaissa. Mitkään rajoitukset eivät niille tunnu riittävän ja aina löytyy uusia, ympäristöjärjestöjen määritelmien mukaisia luonnonmetsiä.

Juha S. Niemelän mukaan hakkuiden vähentämisellä olisi musertavat talousvaikutukset. Kuva: Jaana Kankaanpää

Niemelä muistuttaa, että Metsähallituksen toimittamat puut turvaavat osaltaan etenkin itsenäisten sahojen toimintaedellytyksiä. Myös Metsähallituksen työllistävä vaikutus on melkoinen.

Kerrannaisvaikutuksineen kyse on 6 900 työpaikasta. Jalostusketjun arvonlisänä laskettuna Metsähallituksen metsätalous kasvattaa kansantalouden pottia 3,7 miljardilla eurolla.

Suuri osa tuosta rahasta jää Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Valtakunnan tasolla Ilmastopaneeli on vaatinut hakkuiden vähentämistä 10 miljoonalla kuutiometrillä nykyisestä reilusta 70 miljoonasta kuutiometristä. Sitä on perusteltu metsien hiilensidonnan kasvattamisella.

On myös esitetty hakkuiden pudottamisesta jopa 55 miljoonan kuutiometrin tasoon.

Metsäalan organisaatioiden syksyllä teettämän selvityksen mukaan tuo hakkuumäärä söisi kymmenessä vuodessa kantorahoja 6 ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla.

Edessä olisi myös tehtaiden sulkemisia. Työpaikkoja katoaisi noin 9000 kappaletta.

Metsähallituksen osalta valtion tavoitteet ovat vetäneet kahteen suuntaan. Toisaalta Metsähallitukselta on vaadittu suojelupanostuksia, mutta samalla siltä on haluttu lisää rahaa valtion budjetin rahareikien tilkkeeksi.

Vuonna 2024 Metsähallitus tuloutti valtiolle 110 miljoonaa euroa. Tuo summa on suurelta osalta kiinni hakkuista ja kantorahoista.

Hakkuiden rajoittamisessa koskevassa keskustelussa Metsähallitus on nähty helppona kohteena. Poliitikkojen löysissä puheissa on puhuttu jopa parin miljoonan kuutiometrin vähennyksestä.

”Noita lukuja on helppo heitellä, kun maksaja on joku toinen. Kahden miljoonan kuution hakkuiden vähennyksellä olisi oikeasti rajut vaikutukset sekä meidän että metsäalan yritysten toimintaan”, toteaa Niemelä.

Niemelän mukaan osalle yrityksistä Metsähallituksen hakkuiden vähentäminen voisi olla kuolinisku.

Metsähallituksen puunkorjuu on elintärkeää monelle yritykselle. Kuva: Jarno Mela

Niemelän mukaan metsäalan liikevaihto putoaisi tuolloin yli miljardilla eurolla. Työpaikkoja katoaisi pelkästään metsäalalta noin 1700 kappaletta ja välillisesti toinen mokoma.

Palkkasumma putoaisi 135 miljoonaa euroa ja julkisen sektorin kassavaje pahenisi 110 miljoonalla eurolla vuodessa.

Yhteiskunnan kannalta ilmaista ei siten ole edes valtion metsien hakkuiden rajoittaminen.

Suomen hakkuiden vähentämisellä voisi olla myös laajempia kielteisiä vaikutuksia. Arvioiden mukaan se vain siirtäisi hakkuut muualle.