Metsissä käyskentelee kesällä muurahaispesien mittaajia – tavoitteena tutkia monimuotoisuuden kehittymistä

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta on tullut vuosikymmenten saatossa vakiintunut osa metsätaloutta, selviää Pellervon taloustutkimus PTT:n selvityksestä.

Muutosta ovat edesauttaneet niin kouluttaminen, julkinen sääntely kuin metsänomistajien neuvonta. Myös metsälain päivittämisellä, Metso-ohjelmalla ja metsäsertifioinnilla on ollut merkittävä rooli muutoksessa.

Viime vuosina etenkin metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden rooli on vahvistunut.

”Yritysten monimuotoisuustoimet ovat saaneet tukea asiakaskunnasta, joka on asettanut ympäristövastuullisuudelle kasvavia odotuksia. Asiakkaat, sijoittajat ja kansalaisjärjestöt odottavat avoimuutta ja näyttöä vastuullisuudesta”, sanoo PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen.

Suomen Metsäsäätiön rahoittaman selvityksen tuloksia esiteltiin torstaina Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Selvityksessä on käyty läpi, mitä kaikkea Suomessa on 1990-luvulta alkaen tehty talousmetsien luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Juuri 1990-luvulla tapahtunut asennemuutos oli ratkaiseva käännekohta, jolloin metsät alettiin nähdä myös muuna kuin metsäteollisuuden raaka-ainepankkina.

”Selvitys kuvaa sitä isoa muutosta, mikä alalla on tapahtunut, kun on siirrytty yksittäisistä toimista kohti kokonaisvaltaisempaa monimuotoisuuden huomioimista”, sanoo Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Vaikka monimuotoisuuden eteen on tehty jo pitkään töitä, näkyvät tulokset metsissä viiveellä.

Luonnonvarakeskus Luken tutkijan Minna Rädyn mukaan ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, miten puuston ja sen kasvun muutokset vaikuttavat eri lajeihin.

Tilanteeseen on kuitenkin tulossa muutos tänä kesänä, kun valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) yhteydessä tehdään Suomen Metsäsäätiön rahoituksella uusia monimuotoisuuteen liittyviä mittauksia. VMI-mittaajat lähtevät kiertämään Suomea kesäkuun alussa.

Monimuotoisuuden mittaaminen ei ole yhtä yksiselitteistä kuin esimerkiksi puun pituuden määrittäminen. Mitattaviksi asioiksi valikoituivat lopulta indikaattorilajien peittävyys näyteruudussa, muurahaisten keot ja lajisto, kääpien ja jäkälien esiintyminen sekä lintulajien havainnointi.

Rädyn mukaan muurahaispesien sijainneista on olemassa jo ennestään vanhempaa dataa. Näin voidaan selvittää, onko muurahaiskeko esimerkiksi tuhoutunut hakkuun takia tai onko joku pesä yhä samalla paikallaan, vaikka metsää olisi välissä harvennettu.

PTT:n selvitys: Luonnon monimuotoisuustoimet Suomen metsätaloudessa 1990-luvulta alkaen