Monimuotoisuus on ”metsän henkivakuutus” – näin voit parantaa metsäsi kykyä sopeutua tuhoihin

Monimuotoisuutta voi lisätä merkittävästi myös talousmetsissä, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) Finsilvalle tekemästä selvityksestä.

Selvityksessä tutkittiin Finsilvan talousmetsissään käyttämän metsänhoidon mallin vaikutuksia 50 vuoden aikajänteellä.

”Tulokset osoittavat selvästi, että talousmetsissä tehdyillä aktiivisilla toimilla on vaikutusta. Jos vain niin halutaan, monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden suotuisa kehitys voidaan turvata suojelukohteiden lisäksi myös talousmetsissä”, sanoo Luken johtava tutkija Hannu Salminen tiedotteessa.

”Selvitys osoittaa, että metsätalouden kannattavuus ja luonnon monimuotoisuuden aktiivinen vahvistaminen eivät ole ristiriidassa. Päinvastoin ne tukevat toisiaan ja tuottavat metsänomistajalle arvoa pitkällä aikavälillä”, sanoo Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen.

Monimuotoisuutta voi edistää jättämällä hakkuussa aiempaa enemmän säästöpuita. Kuva: Jaana Kankaanpää

Finsilva aikoo lisätä säästöpuiden ja lahopuun määrää sekä kasvattaa lehtipuuston osuutta. Monipuolinen rakenne tarjoaa erilaisia elinympäristöjä ja edistää lajien monimuotoisuutta, arvioi Hannu Salminen. Esimerkiksi uhanalainen hömötiainen viihtyy lahopuissa.

”Kehityksen myötä talousmetsistä tulee rakenteeltaan monipuolisempia ja kerroksellisempia. Metsässä näkyy enemmän eri puulajeja ja lahoamisen eri vaiheissa olevia puita. Ja kun säästöpuiden myötä hakkuissa ei jää niin selkeitä yhtenäisiä aukkoja, metsät muuttuvat ajan myötä myös ulkonäöltään peitteisemmiksi ja luonnontilaisemman tuntuisiksi”, Salminen sanoo.

Metsä, jossa kasvaa monta eri puulajia, on pelkkää havumetsää paremmin suojassa erilaisilta tuhoilta. Kuva: Kari Salonen

Salmisen mukaan metsien monimuotoisuudesta pitäisi puhua enemmän.

”Monimuotoisuuden merkitys on valtava metsän resilienssin kannalta, sitä voi ajatella metsän henkivakuutuksena. Mitä monimuotoisempi metsäluonto on, sitä paremmin se sopeutuu erilaisiin muutoksiin. Esimerkiksi sekapuustoisuuden lisääminen vahvistaa sekä rakenteellista että lajistollista monimuotoisuutta samalla, kun se parantaa metsän vastustuskykyä tauteja ja tuholaisia vastaan.”

Markus Nissisen mukaan selvitys on rohkaiseva viesti suomalaisille metsänomistajille.

”Jokainen voi vaikuttaa metsän monimuotoisuuteen jo melko pienilläkin teoilla ja ilman, että metsätalouden tuotto merkittävästi kärsii. Luontopääomamarkkinoiden kautta saamallamme kompensaatiolla on merkittävä vaikutus luonnonhoitotoimien kustannusvaikutukseen”, hän sanoo.

Luke toteutti selvityksen Finsilvan tilauksesta. Tutkimuksen aineistona käytettiin metsävaratietoa Finsilvan talousmetsäkäytössä olevista metsistä, joiden pinta-ala on noin 130 000 hehtaaria.