Vanhassa metsässä ei saa olla merkkejä ihmistoiminnasta. Kuva: Petteri Kivimäki
Vanhojen metsien kriteerit voivat rajoittaa puun ostoa myös yksityismetsistä – ”Metso-ohjelmaan pitää löytyä rahat”
Vanhojen metsien suojelu saa kannatusta metsäalalla, mutta MTK korostaa yksityismaille tarvittavan rahoituksen tärkeyttä.TilaajalleRovaniemi
Lahopuun määrä on yksi vanhojen metsien kriteereistä. Kuva: Petteri KivimäkiVanhojen metsien suojeleminen ja palauttaminen eteläisessä Suomessa on vaikeaa, totesi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) projektipäällikkö Kimmo Syrjänen puheenvuorossaan Lapin metsätalouspäivillä.
”Vanhoja metsiä on pohjoisessa ja idässä. Pohjois-Suomi ja Lappi ovat ne alueet, jotka näissä korostuvat.”
Vanhojen metsien kolme pääkriteeriä ovat puuston ikä, kuolleen puun tilavuus ja lahopuujatkumo. Täydentäviä kriteerejä ovat esimerkiksi puuston alkuperä, metsän rakenteellinen monimuotoisuus ja indikaattori- eli ilmentäjälajit. Metsässä ei myöskään saa olla jälkiä ihmistoiminnasta.
”Kaikkien pääkriteerien lisäksi kahden täydentävän kriteerit tulee täyttyä ja silloin kohde suojellaan tiukasti”, selitti Metsähallitus metsätalous oy:n suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen.
Karvosen mukaan Lapin osalta vähimmäiskriteerit eivät ole liian tiukat, vaan niitä on helppo noudattaa. Kriteereissä on myös varaa tulkinnalle.
Esimerkiksi ihmistoiminnan jälkien määrittely voi olla hankalaa. Pitää miettiä, löytyykö metsästä jälkiä ihmistoiminnasta – niitä voivat olla vaikkapa kannot, ajourat tai ojitus – ja vaikuttavatko ne kohteeseen yhä.
”Pohjois-Suomi ja Lappi ovat ne alueet, jotka näissä korostuvat.”
Ruotsissa ihmistoiminnan rajaaminen vanhojen metsien arvioinnissa on selkeämpää.
”Puuston on pitänyt olla koskematonta viimeiset 30 vuotta”, kertoi metsätieteiden tohtori Hans Winsa.
Vanhojen metsien määrittelyyn on sen lisäksi neljä muuta pääkriteeriä.
Metsässä on alkuperäisiä puulajeja, puuston keski-iän on pohjoisessa yli 180 vuotta ja etelässä yli 160 vuotta, metsästä löytyy eri-ikäistä kuollutta puustoa ja pinta-ala on yli puoli hehtaaria.
Lisäkriteerien mukaan metsässä on kuollutta puuta yli 20 kuutiota hehtaarilla, rakenne on monikerroksinen puuston iän, halkaisijan tai pituuden perusteella, metsästä löytyy hehtaarilta vähintään 20 erittäin vanhaa tai paksua puuta ja suojeltavia lajeja on runsaasti.
Lopuksi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ja Suomen luonnonsuojeluliiton Vesa Luhta pitivät kommenttipuheenvuorot.
Tiirola muistutti, että ne kriteerit, jotka vanhoille metsille määritellään valtion metsissä, tulevat väistämättä koskemaan myös yksityismetsiä. Metsäyritykset eivät halua ostaa puuta vanhojen metsien kriteerit täyttävistä metsistä.
”Metso-ohjelmaan pitää löytyä rahat. Näillä kriteereilläkin on 12 000 hehtaaria kriteerit täyttäviä kohteita valtion maiden ulkopuolella. Hintalappu on 60 miljoonaa jos ja kun ne vapaaehtoisesti suojellaan”, Tiirola sanoi.
”Metso-ohjelmaan pitää kirjata, että luvataan rajoitus niille kohteille, jotka täyttävät kriteerit yksityismailla. Se on tärkeää luonnonsuojelun hyväksyttävyydessä.”
Tiirolan mukaan metsänomistajilla on halua metsien suojeluun, kunhan siihen on rahaa.
”Vanhojen metsien suojelu on äärimmäisen tärkeä askel kohti sellaista yhteiskuntaa, jota ilmaston lämpeneminen ei tule uhkaamaan.”
Vesa Luhta kiitteli Tiirolaa suojelumyönteisestä puheenvuorosta.
Luhta myös huomautti, ettei Lapin metsäpäivien puheenvuoroissa tai yleisön kysymyksissä kertaakaan noussut esiin ilmastonmuutos.
”Vanhojen metsien suojelu on äärimmäisen tärkeä askel kohti sellaista yhteiskuntaa, jota ilmaston lämpeneminen ei tule uhkaamaan. Viime vuonna ylitettiin ensimmäistä kertaa 1,5 asteen lämpenemisen raja”, Luhta sanoi.
”Tämä on niin vakava asia, että kaikki pitäisi tehdä töitä sen eteen. Siksi esimerkiksi vanhojen metsien suojelu on äärimmäisen tärkeää ja se pitäisi tehdä mahdollisimman radikaalisti.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
