Vanhojen metsien kriteerit hyväksyttiin torstaina. Kuva: Heikki Willamo
Vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelma saa jatkoa ensi vuonna – suunnitelmat vielä täysin levällään
Hallitus suojelee valtion vanhat metsät. Samalla Metso-ohjelma saa jatkoa.Tilaajalle
Etelä-Suomen metsät saadaan suojeluun Metso-ohjelman avulla. Kuva: Pekka FaliHallitus aikoo suojella valtion vanhat metsät. Niiden kriteerit hyväksyttiin torstaina.
Suojeluun tulee ainakin 31 000 hehtaaria metsää. Kun vanhojen metsien inventointi valmistuu, pinta-ala voi nousta jopa 90 000 hehtaariin.
EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa jäsenmaat suojelemaan viimeiset suojelun arvoiset vanhat metsät.
”Kansallisella tasolla piti päättää, millä kriteerien raja-arvoilla kukin maa vanhoja metsiä suojelee”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Ville Schildt.
Kriteerien mukaan Etelä-Suomessa vanhaksi luetaan 140-vuotiaat havu- ja 100-vuotiaat lehtimetsät, joissa on 40–50 kuutiota lahopuuta hehtaarille. Maan pohjoisosissa ikävaatimus nousee 200 vuoteen ja lahopuuvaatimus tippuu 10–20 kuutioon hehtaarille.
Kriteerit täyttävissä metsissä esiintyy todennäköisesti vanhoille metsille tyypillisiä, uhanalaisia tai taantuneita lajeja ja ne ovat rakenteeltaan monipuolisia ja luontaisesti syntyneitä.
”Yksi taustalla oleva iso tekijä on ennallistamisasetuksen kansallinen suunnitelma.”
Vanhojen metsien suojelu painottuu Pohjois-Suomeen, jossa valtion metsiä on myös eniten.
”Tällä ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia puun saatavuuteen. Kriteerit perustuvat tutkijoiden pohjatyöhön ja ovat tarkkarajaiset. Päätös on siten hyvä”, sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
”Vanhojen metsien määritelmiä valmisteltiin pitkään ja se toi epävarmuutta toimintaympäristöön. Teollisuus tarvitsee vakautta ja siten on positiivista, että tämä päätöksentekoprosessi on maalissa.”
Valtion metsät ovat sahateollisuudelle tärkeä raaka-aineen lähde etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Etelässä metsiensuojelua edistää Metso-ohjelma, joka saa jatkoa vuonna 2026. Alun perin Metso-ohjelma oli suunniteltu kaudelle 2014–2025.
Ohjelman tavoitteena oli perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoite saavutettiin jo vuoden 2024 lopussa.
Uuden Metso-ohjelmankauden tarkemmasta sisällöstä ja tavoitteista ei ole vielä tietoa.
”Ohjelmaa tehdään seurantatyöryhmässä. Työ pitäisi saada kesäkuun alkupuolella valmiiksi. Tavoite on, että lomien jälkeen se saataisiin lausunnolle”, Schildt kertoo.
Helmi-elinympäristöohjelmassa on asetettu alustavat tavoitteet Metso-ohjelman vuosille 2026–2030. Luonnonsuojelualueita on tarkoitus perustaa 40 000 hehtaaria, ympäristötukea myöntää 20 000 hehtaarille ja tehdä luonnonhoitoa 2 000 hehtaarilla yksityismetsissä.
Lisäksi Helmi-ohjelmassa valtion metsissä luonnonhoitoa tehtäisiin 2 490 hehtaarilla ja suojelualueilla ennallistamista 900 hehtaaria.
”Mutta se, mikä näistä tulee Metso-ohjelmaan, jää nähtäväksi”, Schildt sanoo.
Metso-ohjelmassa kaikki on toistaiseksi epäselvää. Kuva: Kari SalonenMetso-ohjelman uuden kauden pituuskin on vielä pohdinnassa.
”Edellinen oli vähän yli kymmenen vuotta. Helmi-ohjelma on vuoteen 2030. On vähän hankalaa, että metsien suojelu ja muut toimet ovat eri rytmissä”, Schildt sanoo.
”Yksi taustalla oleva iso tekijä on ennallistamisasetuksen kansallinen suunnitelma, jota tehdään nyt. Siinä käsitellään kaikkien elinympäristöjen ennallistamis- ja luonnonhoitokysymyksiä.”
Suunnitelman pitäisi olla valmis vuoden 2026 elokuussa. Sen jälkeen Euroopan komissiolla on puoli vuotta aikaa kommentoida, minkä jälkeen jäsenmailla on vielä puoli vuotta aikaa harkita komission ehdotuksia.
”Jos kaikki menee hyvin, ennallistamissuunnitelman kansallinen toimeenpano alkaa syyskuussa 2027. Sitten pitää miettiä, mitä se edellyttää Metson ja Helmen osalta. Tämä on tällainen palapeli”, Schildt sanoo.
”Pitää löytyä rahoitusta, että homma saadaan toimimaan.”
MTK vaatii Metso-ohjelmaan riittävää rahoitusta, jotta suojelu on varmasti vapaaehtoista.
”Aitoa vapaaehtoisuutta haastaa, että puunostajien edustajien julkisesti esittämän näkemyksen mukaan metsäteollisuusyritykset eivät voi ostaa puuta kriteerit täyttävistä metsistä miltään omistajaryhmältä”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Sahateollisuuden Tino Aalto jakaa MTK:n näkemyksen Metso-ohjelman rahoituksen tarpeesta.
”Pitää löytyä rahoitusta, että homma saadaan toimimaan”, Aalto sanoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
