Metso-ohjelman menestys lepää yksityismetsänomistajien vapaaehtoisuuden varassa

Metso-ohjelma on ollut suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen menestystarina. Vuonna 2008 alkaneen ohjelman tuore loppuarviointi toteaa Metso-ohjelman onnistuneen tavoitteissaan, ja jatkokauden valmistelu onkin jo käynnissä.

Yksityismetsänomistajille Metso-ohjelman keskeinen vahvuus on ollut vapaaehtoisuus sekä kustannusten ja menetettyjen tulojen korvaaminen. Kohteiden tarjoaminen on vapaaehtoista ja metsänomistaja voi valita suojelutavan eri vaihtoehdoista.

Erityisesti määräaikaiset sopimukset ovat houkutelleet metsänomistajia: jopa 42 prosenttia on kiinnostunut niistä. Pysyvistä keinoista erityisesti yksityisen suojelualueen perustaminen on kiinnostanut monia. Monilla alueilla, kuten Kainuussa, kohteiden tarjonta ylittää määrärahat.

Monille metsänomistajille Metso on tarjonnut mahdollisuuden turvata luonnon monimuotoisuutta ilman, että heidän tarvitsisi luopua omistusoikeudestaan. Ohjelma on lisännyt metsänomistajien tietoisuutta luonnonarvojen merkityksestä, ja monet ovat sopimusten solmimisen jälkeen alkaneet huomioida luonnonarvot myös muilla omistamillaan alueilla.

Ohjelman haasteina ovat ennen kaikkea rahoituksen riittävyys ja sopimusten käsittelyajat. Metsänomistajalle voi olla turhauttavaa odottaa pitkiä aikoja suojeluhakemuksen hyväksymistä. Myös sopimusten jatkorahoitus on ollut epävarmaa muuttuneiden kriteerien vuoksi, ja jotkut sopimukset ovat päättyneet metsänomistajan jatkamishalukkuudesta huolimatta.

Kolmas haaste on ohjelman tunnettuus. Vaikka Metso on melko laajalti tunnettu ja saanut laajan kannatuksen niiltä, jotka siitä tietävät, kaikki metsänomistajat eivät vieläkään tunne ohjelman mahdollisuuksia. Erityisesti metsätaloudellisesti passiivisten metsänomistajien saaminen mukaan on ollut hankalaa, ja tässä olisi vielä paljon tehtävää.

Kaiken kaikkiaan Metso-ohjelma on ollut onnistunut tapa yhdistää metsänomistajien vapaaehtoisuus ja luonnonarvojen turvaamisen tavoitteet. Se on luonut metsänomistajille uudenlaisen tavan ansaita tuloja ja samalla turvata metsien monimuotoisuutta.

Toisaalta ohjelman jatkuvuus riippuu pitkälti siitä, kuinka pitkäjänteisesti ohjelman rahoitus saadaan turvattua ja kuinka joustaviksi sopimusmenettelyt voidaan kehittää. Ainakin tänä vuonna Metso-ohjelmaan on käytettävissä runsaasti varoja.

Metsänomistajien näkökulmasta Metso on parhaimmillaan silloin, kun se tukee sekä luonnon että talouden tavoitteita ilman kohtuuttomia hallinnollisia esteitä.

Paula Horne, tutkimusjohtaja Pellervon taloustutkimus PTT