• Kysely: Lähes puolet kansasta kannattaa hakkuiden rajoittamista

    Metsäbiotalouden tiedepaneelin kuntavaalien alla toteuttamassa kyselyssä selvitettiin kansalaisten näkemyksiä metsien käyttöön.
    Vastaajista 45 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”metsien hakkuumääriä tulee rajoittaa” kanssa.
    Vastaajista 45 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”metsien hakkuumääriä tulee rajoittaa” kanssa.  Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Politiikka
    6.4.202505:00
    Anni-Sofia Hoppi

    Lähes puolet suomalaisista on metsänhakkuiden vähentämisen kannalla, selviää metsäbiotalouden tiedepaneelin kuntavaalien alla teettämästä kyselystä.

    Vastaajista 45 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”metsien hakkuumääriä tulee rajoittaa” kanssa. Noin kolmannes oli jokseenkin tai täysin eri mieltä ja neljäsosa ei osannut kertoa kantaansa.

    Hakkuiden rajoittajia oli vielä enemmän, kun mukaan otettiin luonnon monimuotoisuus. Vastaajille esitettiin väite ”metsien hakkuumääriä ei pidä rajoittaa, vaikka se vaikeuttaisi kansallisten luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista”.

    Vastaajista 54 prosenttia oli eri mieltä. Samaa mieltä oli 21 prosenttia.

    “Kansalaiskyselyn tulokset osoittavat, kuinka paljon suomalaiset arvostavat metsäluonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Jopa hieman yllättäen monet myös kannattavat hakkuiden määrän rajoittamista varsinkin luontotavoitteiden saavuttamiseksi”, sanoo Riikka Paloniemi tiedotteessa.

    Kun hakkuiden rajoittamiseen yhdistettiin talous, jakautuivat mielipiteet tasaisemmin. Väitteen ”metsien hakkuumääriä tulee rajoittaa, vaikka se heikentäisi nykyisenkaltaisen metsätalouden toimintaedellytyksiä” kanssa samaa mieltä oli 38 prosenttia. Eri mieltä oli 34 prosenttia. Loput eivät osanneet sanoa.

    Eniten metsää omistavat suhtautuivat muita kielteisemmin hakkuiden rajoittamiseen.

    Hakkuiden rajoittaminen on ollut laajalti esillä julkisessa keskustelussa sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus uutisoi tammikuussa Suomen metsien kääntyneen päästölähteeksi.

    Kyselyn perusteella pääkaupunkiseudulla asuvat suhtautuivat myönteisemmin hakkuiden rajoittamiseen kuin muualla asuvat.

    Iän kasvaessa suhtautuminen hakkuiden vähentämiseen taas muuttui keskimäärin kielteisemmäksi. Myös eniten metsää omistavat suhtautuivat muita kielteisemmin hakkuiden rajoittamiseen.

    Hakkuurajoituksiin suhtautumiseen vaikuttivat myös vastaajien äänestysaikeet.

    Metsien käytön rajoittamista koskevien väittämien kanssa olivat useimmin samaa mieltä SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n kannattajat. Eri mieltä puolestaan olivat kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat.

    Kyselyssä kysyttiin myös muita kuntavaaleihin kytkeytyviä metsäkysymyksiä.

    Tulosten perusteella virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus ovat kansalaisille tärkeitä metsien käytön tavoitteita. Metsien käytön ja suojelun yhteensovittaminen kunnissa herättää kuitenkin huolta.

    ”Kunnissa tehdään monia eri metsien käyttötapoja ohjaavia päätöksiä. On tärkeää, että paikallistason päätöksenteolla pystytään, kansalaisten toiveiden mukaisesti, vahvistamaan metsäbiotalouden kokonaiskestävyyttä”, sanoo tiedepaneelin varapuheenjohtaja Riikka Paloniemi tiedotteessa.

    Paloniemen mukaan se voi tarkoittaa esimerkiksi investointeja liiketoimintaan, jossa puuraaka-aineesta tuotetaan nykyistä korkeamman jalostusasteen tuotteita tai uusien luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden perustamista.

    Lisää aiheesta
    • Hakkuumäärät ovat viime vuosina lähennelleet suurinta kestävää hakkuumahdollisuuksien rahaa useissa maakunnissa. Eniten varaa kasvattaa hakkuita olisi Lapissa ja Kainuussa.

      Metsäpolitiikka | Lähes puolet metsänomistajista olisi valmiita lisäämään hakkuita

      Tilaajalle
    • Jo muutaman vuoden ajan on arvioitu, että Suomessa maankäyttösektori on kokonaisuutena päästölähde.

      Metsäpolitiikka | Vähennetäänkö hakkuita vai hiilinielutavoitteita? Hallitus yrittää pitää kiinni molemmista, vaikka yhtälö vaikuttaa mahdottomalta

      Tilaajalle
    • On selvää, ettei Suomi tule yltämään EU:n maakäyttösektorille määräämiin Lulucf-velvoitteisiin lähivuosina. Metsienhoidon painotuksia muuttamalla hiiltä alkaa sitoutua vasta vuosien viiveellä.

      Ympäristö | MMM:n virkamies pitää Suomen ilmastotavoitetta epärealistisena – hiilinielua yritetään elvyttää hoitamalla metsiä, mutta se ei riitä

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa