Valtion metsienkäytön linjaukset hämmentävät Luontopaneelin puheenjohtajaa, professori Janne Kotiahoa. Hakkuita ei olla vähentämässä, vaikka kyselyjen perusteella kansalaiset haluaisivat valtion metsiin enemmän suojelualueita.
”EU:n suojeluvaatimukset olisi helpompi täyttää valtion mailla kuin yksityismailla.”
Biodiversiteettistrategian luonnoksen mukaan puoli miljoonaa hehtaaria Metsähallituksen maita pitäisi siirtää suojeluun. Siten täyttäisimme tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut YK:n luontokokouksessa Montrealissa viime joulukuussa.
”Täytyykö valtion pitää huolta, että puuteollisuus saa koko ajan kohtuuhintaista puuta?”
Kotiahon mielestä Metsähallituksen valtiolle tulouttama noin 110 miljoonaa euroa vuodessa on pieni raha suhteessa hakkuumääriin. Tuloutustavoitteen pienentäminenkään ei näytä vähentävän hakkuumääriä.
”Viime kaudella sitä pienennettiin, mutta Metsähallitus hakkasi silti enemmän. Täytyykö valtion pitää huolta, että puuteollisuus saa koko ajan kohtuuhintaista puuta?” Kotiaho pohtii ja huomauttaa, että Metsähallituksella on myös tavoite kasvattaa hiilinieluaan. Se sotii hakkuita vastaan.
Metsähallitukselle laskettu suurin, kestävä hakkuumäärä on 6,8 miljoonaa kuutiota vuodessa. Ainakin vuodesta 2010 asti valtion metsistä on hakattu noin 6 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä on sanonut, että Metsähallitus varautuu hakkaamaan puuta viime vuosia enemmän, koska puuntuonti Venäjältä on tyrehtynyt.
Tänä vuonna valtio odottaa Metsähallitukselta 112 miljoonan euron tuloja. Tuotto-odotuksissa mukana on myös merituulivoimahankkeita ja muuta liiketoimintaa.
Metsähallituksen hakkuutulot ovat pienenemässä tänä vuonna 12 miljoonalla eurolla. Vähenemä johtuu muun muassa ilmastotoimista, jatkuvapeitteisen kasvatuksen lisäämisestä, metsien kiertoaikojen pidentämisestä, vesistöjen suojelusta sekä porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä virkistyskäytön kehittämisestä.
”Lähivuosina on selvää, että EU:n biodiversiteettistrategian mukaiset vanhat ja luonnontilaiset metsät tullaan suojelemaan.”
Metsähallituksen osuus Suomen puumarkkinoista on noin 10 prosenttia. Velvollisuutta tuottaa raaka-ainetta teollisuudelle ei ole kirjattu mihinkään.
Valtion metsien lisäsuojelusta päättävät eduskunta ja valtioneuvosto.
”Lähivuosina on selvää, että EU:n biodiversiteettistrategian mukaiset vanhat ja luonnontilaiset metsät tullaan suojelemaan. Maastoinventoinnit käynnistyvät, kunhan kansalliset kriteerit saadaan määritettyä vuoden loppuun mennessä”, Metsähallituksen viestinnästä kerrotaan.
Odotettavissa on, että suojelunarvoisia kohteita löytyy kymmeniä tuhansia hehtaareita painottuen pohjoisimpaan Suomeen. Tosin suurin tarve lisäsuojelulle on eteläisessä Suomessa.
Muita lisäsuojeluohjelmia ei ole luvassa tuoreessa hallitusohjelmassa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
