Toukokuussa norpan voi todennäköisimmin nähdä Saimaalla, sillä silloin ne vaihtavat karvaansa auringossa köllötellen. Kuva: Mikko Nikkinen
Saimaannorpan suojelu onnistui yhteistyön ansiosta, kuuttiennätystä varjostaa rikosilmoitukseen johtanut teko
Muutos kalastajien käytöksessä auttaa norppia selviämään.Puumala
Saimaannorppa syö vain kalaa. Erityisesti särki, kuore, ahven ja muikku maistuvat norpalle. Kuva: Mikko NikkinenSaimaannorppa on melkoinen erikoisuus. Laji on uhanalaisempi kuin esimerkiksi maailmankuulu jättiläispanda.
”Saimaannorpan kanta oli alimmillaan 1980-luvulla. Kantaa ei osattu tuolloin arvioida luotettavasti, luultavasti niitä oli jäljellä 150 yksilöä”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta.
Tilanteeseen ajauduttiin nopeasti, kun kalastuksessa alettiin käyttää nylonverkkoja 1960-luvulla.
Nyt norppia on hieman alle 500. Saimaannorpan sitkeä suojelutyö on menestystarina.
”Onnistuminen on monen eri organisaation ja paikallisten yhteistyön tulosta. Siihen ei kukaan olisi pystynyt yksin.”
"Aika on norpan puolella. Sitä suojelee kotitarveverkkokalastajien ikääntyminen sekä se, että nuoremmat polvet ovat paljon kiinnostuneempia vapakalastuksesta, joka ei ole uhka norpalle.”
Asenteet norppaa kohtaan ovat lientyneet paljon.
”Itse norppaan suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti, vaikka suojelutoimet aiheuttavat myös negatiivista palautetta.”
Saimaalla on norpan vuoksi kalastusrajoitusalueita, joilta maksetaan osakaskunnille hehtaarikorvausta.
"Aika on norpan puolella. Sitä suojelee kotitarveverkkokalastajien ikääntyminen sekä se, että nuoremmat polvet ovat paljon kiinnostuneempia vapakalastuksesta, joka ei ole uhka norpalle”, toteaa norppakuvaaja ja -harrastaja Mikko Nikkinen.
Lumettomat talvet, kuten juuri taakse jäänyt, ovat norpalle vaikeita, sillä sen on kaivettava lumitöyrääseen pesä syntyvälle kuutille.
Paljaalle jäälle syntyvät kuutit voivat joutua ketun saaliiksi.
”Kylmyys ei niinkään ole kuutille ongelma, jos paikka on rauhallinen ja emo uskaltaa nousta imettämään. Erityisesti kettu sen sijaan voi tappaa jopa reilun kymmenen kilon kuutin, joka on ilman pesän suojaa”, Auttila avaa.
Saimaannorpan pesintä onnistui tänä keväänä odotettua paremmin, kiitos suojelutoimien. Metsähallituksen organisoimissa apukinoskolauksissa paikalliset vapaaehtoiset kolasivat yli 330 apukinosta eri puolille Saimaata. Norppien pesäpaikoiksi asennettiin myös noin 40 keinopesää. Kuuteista noin 80 prosenttia syntyi apukinokseen tai keinopesään. Pesälaskennoissa havaittiin tänä keväänä yhteensä ennätykselliset 111 syntynyttä kuuttia.
”Kolasimme tänä talvena norpille Taipalsaarella kolme apukinosta. Niistä yhteen syntyi kuutti”, kertoo Nikkinen.
Eteläisen Suur-Saimaan isoilla avovesialueilla kuuttitilanne näyttääkin hänen mukaansa nyt paremmalta kuin aikoihin.
”Siellä on yleensä ollut vain kolme kuuttia vuodessa, nyt niitä on seitsemän.”
Pesälaskentojen yhteydessä tehtiin myös todella ikävä havainto. Saimaan Joutenveden luonnonsuojelualueella sijainneen apukinoksen yli oli talven aikana ajettu useasti moottorikelkalla. Apukinoksessa olleesta pesästä löytyi kuollut kuutti.
Metsähallitus on tehnyt asiasta rikosilmoituksen Itä-Suomen poliisilaitokselle.
”Valitettavasti edelleen vuosittain pesälaskennan yhteydessä havaitaan rantakinoksia ja alueita, joiden yli on ajettu moottorikelkoilla järjestelmällisesti ja rannansuuntaisesti”, Miina Auttila.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
