Sipoonjoen kansallispuiston kupeessa sijaitseva perinnesauna on rakennettu maan sisälle. Laura Foon järjestää savusaunassa perinnesaunotusiltoja. Kuva: Carolina Husu
Lauluja, loitsuja, vihdontaa ja ripaus suolaa: Perinnesaunottajat herättävät henkiin vanhan kansan viisaudet
Suomalaiset ovat saunakansaa, mutta perinteet ovat unohtuneet vuosien varrella. Sauna-akka Laura Foon tuo loitsut ja tarinat tähän päivään.TilaajalleSipoo
Perinnesaunottaja Laura Foon jakaa perinnetietoa ja hoitaa ihmisiä saunan lämmössä luonnon antimia hyödyntäen. Kuva: Carolina HusuTerve löyly, terve lämmin. Näillä sanoilla perinnesaunottajana työskentelevä Laura Foon toivottaa lämmön tervetulleeksi saunaan.
”Sauna on ollut aikanaan elämän keskus ja kodin sydän. Suomalaiset saunovat paljon mutta ymmärrys saunakulttuurista kokonaisuutena on suppeampi.”
Perinnesaunotus eroaa tavallisesta perjantaisaunasta siinä, että saunottaja huolehtii kaikesta ja hoidettava saa keskittyä vain rentoutumiseen.
Löylyseremonia aloittaa perinnesaunotuksen. Sen jälkeen saunottaja hieroo hoidettavan iholle suolasta ja yrteistä sekoitetun kuorinta-aineen.
”Yrtit valitaan henkilön tai vuodenajan mukaan”, Foon kertoo.
Kuorinnan jälkeen koittaa vihdonnan aika. Hoidettava makaa saunan lauteilla, ja saunottaja käy vihtoen läpi koko vartalon. Jokaiselle perinnesaunan vaiheelle on lisäksi omat lorunsa ja loitsunsa, joita saunottaja lausuu hoidon aikana.
Vihdonnan jälkeen on vuorossa mahdollinen hunajahieronta ja lopuksi vielä kylvetys ja vihtapesu.
Perinnesaunotuksen tavoitteena on suomalaisen saunakulttuurin ja aineettoman perinnön elvyttäminen. Siihen kuuluvat olennaisena osana saunottajan toimittamat hoidot, rituaalit ja loitsut.
”Saunottajan rooli on tärkeä. Saunottaja huolehtii, että ihminen rentoutuu”, Foon sanoo.
Foon korostaa, että nautinnon lisäksi saunomisella on monia terveyshyötyjä. Sauna voi muun muassa lievittää stressiä, helpottaa lihaskipuja, avata hengitysteitä ja parantaa jopa unenlaatua.
Suomessa toimii tällä hetkellä 12 perinnesaunottajaa, joilla on oma yhdistyksensä Perinnesaunottajat ry. Nyt meneillään on toinen toimintavuosi.
Historiassaan kolmas perinnesaunottajien koulutus käynnistyi marraskuussa. Kurssi meni nopeasti täyteen.
”Luonnon, metsän ja saunan antimet sekä terveyshyödyt puhuttelevat ihmisiä.”
Foonin mukaan kiinnostus perinnetietoa ja mummojen niksejä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Saunottajilta on toivottu opetusta ulkomaita myöten.
”Saunotuksissa huomaa esivanhempiemme viisauden. Tavat ovat hioutuneet sukupolvien saatossa.”
”Tulevaisuudessa olisi haaveena hyödyntää saunaa saattohoidon tukena.”
Perinnesaunotus kulkee vahvasti vuodenkierron mukana.
”Kekri avaa ja päättää vuoden. Kekrisaunassa pääosassa ovat havut, vainajat ja hiljentyminen. Kekrissä hiljennytään suvun viisauden äärelle”, Foon kertoo.
Kekrin jälkeen vuodenkierrossa seuraavana on perinteinen joulusauna. Sen jälkeen koittaa laskiaissauna, jossa katsotaan jo kevättä kohti ja toivotaan pelloille pitkiä pellavia.
Muita vuoden kohokohtia ovat pääsiäissauna, helasauna ja juhannussauna. Lisäksi heinäkuussa naistenviikoilla järjestetään ympäri Suomea naisille suunnattuja saunatapahtumia.
”Helasaunaan kuuluu vuoden ensivihta, juhannukseen taas lemmenloitsuja.”
Myös seisauksiin ja tasauksiin liittyy paljon omia perinteitään. Tietojen etsiminen on vaatinut perinnesaunottajilta valtavasti työtä.
”Kuhunkin kuuluvat omat loitsunsa. Perinnesaunottajat ovat yhdessä kaivelleet arkistoja ja tuoneet entisaikojen loitsut ja rituaalit nykypäivään”, Foon kertoo.
Vuodenkierron lisäksi saunomista määrittää vahvasti ihmisen elämäkaari. Entisaikaan sauna on liittynyt vahvasti niin syntymään kuin kuolemaan.
”Tulevaisuudessa olisi haaveena hyödyntää saunaa saattohoidon tukena”, Foon kertoo.
Tammi sopii vihtaan yhtä lailla kuin koivukin. Vihtaan voi myös sekoittaa eri puulajeja. Kuva: Carolina HusuPerinnesaunottamiseen kuuluvat olennaisena osana tarinat, laulut, loitsut ja rituaalit.
Foon korostaa, että rituaalit eivät viittaa taikauskoon tai uskontoon.
”Ne ovat tiettyjä tapoja, joiden filosofinen tarkoitus on mietitty. Loitsut ovat luomisen sanoja. Esimerkiksi löylyn tervehdyksellä luodaan löylyn tila.”
Löylyissä on tärkeää muistaa myös kunnioitus ja hiljentyminen.
”Luonnosta ei lähdetä ottamaan antimia, vaan mennään pyyntiretkelle”, Foon painottaa.
Foon valmistui hierojaksi vuonna 2016. Jo ennen valmistumistaan hän tiesi haluavansa jotain lisämaustetta yritystoimintaansa ja keinoja hoitaa ihmistä pintaa syvemmältä. Harkinnassa oli muun muassa jäsenkorjaus.
”Lopulta päädyin saunotukseen ja etsintojen jälkeen löysin Suomen ensimmäisen perinnesaunottajakoulutuksen pariin. Opintoja olen syventänyt Baltian maissa.”
”Hoidettava on kuin lapsi äidin lämpimässä kohdussa, jota saunottaja huoltaa.”
Foon on tehnyt saunotusta ammattimaisesti Mielikin metsä -yrityksensä kautta nyt 4 vuoden ajan, mutta toimii yhä myös hierojana. Saunotettavana käy muun muassa työporukoita ja polttariryhmiä.
Kerran kuukaudessa hän järjestää kaikille avoimen perinnesaunaillan yhteistyökumppaninsa Sipoonjoen perinnesaunan kanssa.
”Asiakkaita on ollut mukavasti, vaikka olosuhteet ovat olleet hankalat”, Foon sanoo koronaan viitaten.
Saunassa hänellä on aina päällään pellavamekko ja saunamyssy. Saunotettavat saavat sen sijaan itse päättää, ovatko alasti vai pyyhe päällään.
Alastomana hoidettavana oleminen voi olla Foonin mukaan eheyttävä kokemus minäkuvalle.
”Sauna voi auttaa hyväksymään oman vartalon ja seksuaalisuutensa. Hoidettava on kuin lapsi äidin lämpimässä kohdussa, jota saunottaja huoltaa”, Foon kuvailee.
Sipoonjoen perinnesaunan yrittäjä Otto Kronqvist lisäsi marraskuussa puita pesään illan kekrisaunaa varten. Kuva: Carolina HusuArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
