• Havuvihta tuo kiehtovan säväyksen löylyihin: Nappaa tästä talteen perinnesaunottajan vinkit joulusaunaan

    Vartti vihdontaa vastaa lähes tunnin hierontaa, tietää perinnesaunottaja Laura Foon.
    Lämpimässä vedessä liotettu kuusivihta kruunaa joulusaunan. Piiskaamisen sijaan vihtaa kannattaa tuoksutella ja kuljettaa rauhallisin liikkein vartaloa pitkin, perinnesaunottaja Laura Foon vinkkaa.
    Lämpimässä vedessä liotettu kuusivihta kruunaa joulusaunan. Piiskaamisen sijaan vihtaa kannattaa tuoksutella ja kuljettaa rauhallisin liikkein vartaloa pitkin, perinnesaunottaja Laura Foon vinkkaa. Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Historia ja perinne
    23.12.202217:00
    Anni-Sofia Hoppi
    Sipoo

    Vihtominen kuuluu monen suomalaisen joulusaunan perinteisiin. Koivu on aina varma ja turvallinen valinta, mutta rohkeammat hellivät hipiäänsä havuvihdalla.

    Havuvihtaan tarvittavat oksat voi leikata oman metsän tai pihan kuusesta. Toinen vaihtoehto on säästää joulukuusen alimmat, yleensä pois sahattavat oksat vihtaa varten.

    Ennen saunomista vihtaa tulee liottaa jonkin aikaa lämpimässä vedessä.

    ”Havuiset aromit ja tuoksut korostuvat lämmössä. Vihdalla ei ole tarkoitus mäiskiä, vaan aluksi vihta nostetaan kasvoille ja hengitellään sen läpi. Sen jälkeen vihtaa voi vedellä hellästi vartaloa, käsiä ja jalkoja pitkin”, neuvoo perinnesaunottaja Laura Foon.

    Vihdan liotusvettä ei pidä heittää pois, sillä se sopii mainiosti löylyvedeksi. ”Liotusvedestä saa luonnonmukaisen ja kemikaalittoman saunatuoksun.”

    ”Vihdalla voi ripsiä ja rapsia.”

    Vihdan eri käyttötavoille löytyy kansanperinteestä kymmeniä, ellei jopa satoja eri sanoja.

    Foon kehottaa käyttämään vihtaa rohkeasti muuhunkin kuin selän piiskaamiseen täysin voimin.

    ”Vihdalla voi ripsiä ja rapsia. Sitä voi haudutella löylyissä ja antaa imeä itseensä lämpöä, jonka jälkeen sitä voi liidätellä ilmassa tai sillä voi hautoa vaikka olkapäätä.”

    Vihdonta on varsinaista superhoitoa. Foonin mukaan vartin vihdonta vastaa 45 minuutin hierontaa. Vihtaan hän kehottaa valitsemaan rohkeasti erilaisia puulajeja.

    Esimerkiksi kuusesta tehty havuvihta tuo herkullisen metsäiset tuoksut joulusaunaan. Foonin yksi suosikki on vaahtera.

    ”Sen lämpö on lempeää ja suojelevaa. Myös pähkinäpuu on ihana.”

    ”Heikkohipiäiselle tammi voi olla liikaa.”

    Tanniininen tammivihta sopii sen sijaan erityisen hyvin rasvaiselle iholle. ”Heikkohipiäiselle tammi voi olla liikaa.”

    Perinteiseen koivuvihtaan voi tuoda ulottuvuuksia sekoittamalla joukkoon muutaman oksan esimerkiksi nokkosta, minttua, mesiangervoa tai mustaherukan lehtiä.

    ”Ne elävöittävät vihtaa ja tuovat eri tuntemuksia. Nokkosen pistävyys on aika hauska.”

    Foon kerää vihta-aineksia ja yrttejä aina kesäisin tulevan talven saunotuksia varten.

    ”Perhe kärsii kesän, kun sauna on täynnä kasveja. Saunottajan lapset eivät sauno kesällä”, hän naurahtaa.

    Lisää aiheesta
    • Historia ja perinne | Video: Löylyloitsu toivottaa lämmön tervetulleeksi – näillä aineksilla perinnesaunottaja saa stressantuneimmatkin asiakkaat rentoutumaan

    • Perinnesaunottaja Laura Foon jakaa perinnetietoa ja hoitaa ihmisiä saunan lämmössä luonnon antimia hyödyntäen.

      Historia ja perinne | Lauluja, loitsuja, vihdontaa ja ripaus suolaa: Perinnesaunottajat herättävät henkiin vanhan kansan viisaudet

      Tilaajalle
    • Saunapäivässä pääsee valmistamaan myös vihtoja. Sen voi tehdä myös muista puulajeista kuin perinteisestä koivusta.

      Historia ja perinne | Oletko kokeillut saunaa lemmennostatuksen tai kansanparannuksen keinona? Jämsän saunapäivä elävöittää nämä perinteet

    • Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu oleellisesti vasta tai vihta.

      Tiedätkö, mitä eroa on vihdalla ja vastalla? Entä mistä tulee sana löylynlyömä? – Uusi tietokirja esittelee keskeiset saunakäsitteet

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää