
Juna vain jatkuu ja jatkuu, kun pölliä saapuu tehtaaseen.
Metsä Groupin käyttämästä puusta noin kolmannes kulkee tehtaille rautateitä pitkin.
Raidekuljetusten osuus kasvoi, kun Kemin biotuotetehdas käynnistyi. Tehtaan koko olemassaolo nojaa sujuviin junayhteyksiin.
Kemin puusta kaksi kolmannesta tulee junalla, Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden tuotantojohtaja Ilkka Köntti kertoo. Äänekoskella junapuun osuus on noin kolmannes.
Köntin mukaan junakuljetuksia suositaan aina, kun mahdollista. Autokuljetukset muodostuvat yleensä kalliiksi yli 100 kilometrin matkalla. Junalla kuljetetut matkat ovat keskimäärin 250 kilometrin pituisia.
"Jossain tapauksessa lyhytkin junatoimitus voi olla kannattava, jos lastauspaikat ja kierto ovat tehokkaita", hän lisää.
Raidekuljetuksia suositaan paitsi halvempien yksikkökustannusten, myös alempien hiilidioksidipäästöjen vuoksi.

Rautateiden raakapuukuljetukset keskittyvät erityisesti itään ja pohjoiseen, jossa välimatkat ovat pitkiä. Sieltä puu kulkee etenkin Pohjanlahden rannikolle ja Kaakkois-Suomen tehdaskeskittymiin.
VR on ryhtynyt rakentamaan nykyistä pidempiä junia metsäteollisuuden tarpeisiin. Tavallisesti raakapuujunassa on 25 vaunua, jolloin se on noin 500 metriä pitkä.
Liikenteessä on jo myös 30 vaunun junia, VR Logistiikan kaupallinen johtaja Joni Lehtonen kertoo. Nämä junat ovat 620 metriä pitkiä.
Lehtosen mukaan 30 vaunun junalla saa kuljetettua viidenneksen enemmän puuta kuin 25 vaunun junalla. Sitä kautta kuljetusten yksikkökustannuksetkin laskevat.
Valtaosa Suomen rautateillä kulkevasta raakapuusta kulkee VR:n kalustolla.
Kymmenen vuotta sitten raakapuun kuljetusmarkkinoille tuli kilpailija Fenniarail, jonka markkinaosuus tavarajunaliikenteestä on noin viisi prosenttia.
Asiakkaita ovat metsäyhtiöt UPM ja Metsä Group. Lisäksi yhtiö kuljettaa valmista sahatavaraa useilta yrityksiltä.
Fenniarailin pisin juna on pisimmillään 700 metriä.
Fenniarailin pisin juna on pisimmillään 700 metriä, toimitusjohtaja Lauri Helke kertoo.
Jättijuna kulkee joka maanantai Kemijärven Palokankaalta Kotkaan. Osa vaunuista kuljettaa sahatavaraa.
Fenniarailin tyypillinen raakapuujuna dieselveturilla on 450 metriä ja sähköveturilla 550 metriä pitkä.

Junien pituutta rajoittaa ennen kaikkea rataverkon rakenne, ei niinkään vetureiden kapasiteetti. Lastaus- ja ohituspaikoilla pitää olla riittävästi pituutta.
”Ohituspaikan pitää aina olla pitkän junan mittainen”, Lehtonen havainnollistaa.
”Ohituspaikan pitää aina olla pitkän junan mittainen.”
Metsä Group toivoo, että junayhteyksiä pystyttäisiin tehostamaan myös Etelä-Suomessa.
Köntin mukaan lastauspaikkojen kehitykseen pitäisi investoida nykyistä enemmän. Nyt se on tulppana raidekuljetusten osuuden kasvattamiselle.
Junien pidentämisestä ei ole hyötyä, mikäli lastauspaikoilla ei ole riittävästi tilaa pitkälle junalle tai mahdollisuus katkaista junaa useammalle raiteelle.
Köntti muistuttaa, että metsäteollisuus kilpailee kansainvälisesti esimerkiksi plantaasimaiden kanssa.
”On hyvin tärkeää, että uskallamme kohdentaa määrärahoja niinkin arkiseen asiaan kuin perusväylänpitoon.”
”On hyvin tärkeää, että uskallamme kohdentaa määrärahoja niinkin arkiseen asiaan kuin perusväylänpitoon.”

Vuonna 2025 VR kuljetti yhteensä noin 25 miljoonaa tonnia tavaraa. Kasvua edellisvuoteen oli 6,8 prosenttia. Yhtiö ei kerro raakapuun osuutta, mutta Lehtosen mukaan se kattaa ison osan kuljetettavasta tavaramäärästä.
Päivittäin raiteilla kulkee useita kymmeniä VR:n raakapuujunia.
Kasvun taustalla on ennen kaikkea Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Suomi lopetti puun tuonnin itärajan yli, ja tuontipuu korvattiin pääasiassa kotimaisella puulla. Tämä kasvatti kotimaisen puun osuutta raidekuljetuksissa.
Metsäteollisuuden markkinatilanne vaikuttaa suoraan kuljetusmääriin. Alkuvuonna puuta on ostettu edellisvuosia vähemmän, mikä näkyy myös raiteilla.
Fenniarail kertoo ajavansa viikossa noin 28 täyttä junakuljetusta, joissa jokaisessa kulkee vähintään 1 300 kuutiota puuta. Viikkotasolla se tarkoittaa 36 000–40 000 kuutiota.
Päivittäin raiteilla kulkee useita kymmeniä VR:n raakapuujunia.
VR:n tavaraliikenteestä noin 85 prosenttia kulkee sähköllä ja loput dieselillä. Lehtosen mukaan dieselin hinnannousu ei ole ainakaan toistaiseksi vaikuttanut siihen, että kumipyöriltä olisi siirrytty raiteille.
Fenniaraililla on yhteensä yhdeksän veturia, joista kuusi toimii dieselillä ja kolme sähköllä. Vetureista seitsemän on kerrallaan ajossa ja kaksi huollossa.
Ensi vuonna Fenniarail hankkii kaksi uutta sähköveturia. Jo ennen Iranin sotaa sähköllä ajaminen on ollut huomattavasti edullisempaa kuin dieselillä.
”Dieselvetureita tarvitaan kuitenkin monilla reiteillä, joilla rataa ei ole sähköistetty”, Helke toteaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
