

Metsähallitus luonnehtii vuotta 2025 tulokseltaan vahvaksi. Konsernin liikevaihto oli 530,7 miljoonaa euroa (485,2 vuonna 2024) ja tulos nousi 208,1 miljoonaan (179,8), mikä on historian paras tulos. Tuloksen kasvusta on pitkälti kiittäminen puun hyvää hintaa.
Valtiolle Metsähallitus tulouttaa viime vuodelta 125 miljoonaa euroa (110).
Metsähallitus on joutunut viime aikoina kritiikin kohteeksi siitä, että se karsii esimerkiksi retkeilijöille tarkoitettuja palvelujaan. Pääjohtaja Juha S. Niemelä muistutti tulosjulkistuksessa, että Metsähallitus on jaettu kahteen osaan: metsätalouspuoli ei voi lain mukaan rahoittaa luontopalveluita, vaan niiden niukkeneva rahoitus tulee valtion budjetista.
Liiketoiminnan rahallisen tuloksen lisäksi Metsähallitus arvioi tuottamiensa yhteiskunnallisten hyötyjen arvoksi viime vuonna 127 miljoonaa euroa (117,1). Siitä 87,5 miljoonaa liittyi luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.
”Huomioimme liiketoiminnassamme luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden ja saamelaiskulttuurin edellytykset rajaamalla kohteita joko osittain tai kokonaan toiminnan ulkopuolelle. Näiden yhteiskunnallisten hyötyjen laskennallinen arvo oli enemmän kuin koskaan aiemmin”, Niemelä totesi.
”Meiltä odotetaan tänä vuonna 138 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 155 miljoonaa.”
Vuosi 2026 näyttää Metsähallituksen näkökulmasta edellisvuotta haastavammalta sekä markkinatilanteen että valtiontalouden säästöpaineiden vuoksi.
”Metsähallitukselta odotetaan tuloutuksen kasvattamista. Meiltä odotetaan tänä vuonna 138 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 155 miljoonaa. Uskomme, että tavoitteet pystytään täyttämään hyödyntämällä uusiutuvan energian potentiaali ja kestävät hakkuumahdollisuudet. Markkinoiden vetoapuakin tähän toivotaan”, Niemelä totesi.
Tuulivoimahankkeiden kysyntä oli Metsähallituksen mukaan maltillista vuonna 2025, mutta niiden kehittäminen jatkuu niin maa- kuin merialueilla.
Valtion monikäyttömetsien kasvu on noin 12,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta Metsähallitus pyrkii hyödyntämään noin puolet. Vuonna 2025 korjatun puun määrä, joka oli lähes miljoonaa kuutiota, nousi hieman edellisvuodesta.
Valtion metsät toimivat edelleen merkittävänä hiilinieluna, ja puuston hiilivarasto on kasvanut 8,6 prosenttia vertailuvuodesta 2018. Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa monikäyttömetsien hiilinielua kymmenellä prosentilla vuoteen 2035 mennessä.
Metsähallitus on Niemelän mukaan Suomen suurimpia ennallistajia. Ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia tehtiinkin viime sekä suojelualueilla että monikäyttömetsissä yhteensä 10 430 hehtaarilla.
”Kymmenen prosentin säästötavoite on iso osa rahoituksesta. Säästöt tehdään valinnoilla, ei juustohöylällä.”
Joukko luontoaktiiveja otti alkutalvesta hampaisiinsa Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat. Greenpeace julkaisi listan 70 kohteesta, joissa se väittää valtion hakkuiden uhkaavan luonnonmetsiä.
Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Karoliina Niemi tähdensi, että Metsähallitus käy jatkuvaa tiivistä vuoropuhelua luontojärjestöjen kanssa. Kyseiset 70 kohdetta ovat hänen mukaansa erittäin pieni osa ”tuhansista ja tuhansista” kohteista, joista Metsähallituksen ja järjestöjen kesken on syntynyt sopu vuosien mittaan.
”Nämä 70 kohdetta ovat jääneet erimielisiksi. Me olemme tarkastelleet niitä lainsäädännön, sertifioinnin ja oman luonto-oppaamme kriteerein. Hakkuita on käyty läpi yksityiskohtaisesti ja niistä on voitu tehdä rajauksia luontojärjestöjen kanssa”, Niemi taustoitti.
Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson totesi, että Metsähallituksen Luontopalvelut joutuu sopeuttamaan toimintaansa kymmenen prosenttia vuoteen 2028 mennessä.
”Se on iso osa rahoituksesta. Säästöjä tehdään valinnoilla, ei juustohöylällä. Yksi valinta on rakennuskannan pienentäminen. Retkeilyverkkoa kehitämme ja mitoitamme uudelleen.”
Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueista. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
