Koeala-aineistoja tarvittaisiin Leena Finérin mukaan kipeästi erityisesti tropiikista ja Aasiasta. Kuva on Kiinan muurilta. Kuva: Lauri Kontro
Tuore tutkimus metsien hiilivarastoista: ”Suojelu on vain yksi keino”
Boreaalisissa metsissä potentiaali hiilivaraston kasvattamiseen on pienempi kuin Luonnonvarakeskuksesta eläkkeelle jäänyt tutkimusprofessori, tutkimuspäällikkö Leena Finér odotti. Koeala-aineistoja tarvittaisiin kipeästi erityisesti tropiikista ja Aasiasta.Tilaajalle
Suurin osa metsien hiilivarastointipotentiaalista on tropiikissa ja lauhkealla vyöhykkeellä. Kuva on Mareebasta Pohjois-Australiasta. Kuva: Satu LehtonenMetsiin voisi maailmanlaajuisesti varastoida vielä 226 gigatonnia hiiltä, Zürichin teknillisen korkeakoulun johtama tuore tutkimus kertoo.
Suurin osa potentiaalista on tropiikissa ja lauhkealla vyöhykkeellä.
Boreaalisissa metsissä potentiaali hiilivaraston kasvattamiseen on pienempi kuin Luonnonvarakeskuksesta eläkkeelle jäänyt tutkimusprofessori, tutkimuspäällikkö Leena Finér odotti.
”Itse odotin, että boreaalisten metsien merkitys olisi voinut olla suurempi. Täällä on niin valtavat metsäalueet.”
Hyvin kasvavilla, puustoisissa, hoidetuissa metsissä potentiaali lisäyksiin ei ole yhtä suuri kuin siellä, missä metsiä on käsitelty hirveän intensiivisesti. ”Käsittelemättömiäkin alueita löytyy Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.”
Jos metsät olisivat maapallolla luonnontilaiset, niihin varastoituisi 328 gigatonnia enemmän hiiltä kuin nyt, kun ihmisen kädenjälki näkyy. Maatalous ja kaupungit vievät tilaa, Nature-lehdessä julkaistu tutkimus kertoo.
Kaupunkien ja maatalousmaan ulkopuolisilla alueilla metsien hiilivarastointipotentiaali olisi 226 gigatonnia.
Noin 61 prosenttia potentiaalista saavutetaan suojelemalla ja hoitamalla hyvin olemassa olevia metsiä, etenkin tropiikissa ja lauhkealla vyöhykkeellä. 39 prosenttia taas saavutetaan metsittämällä alueita, joilla metsät menestyvät, mutta ne on hävitetty tai pirstoutuneet.
”Suojelu on vain yksi keino”, sanoo Finér.
”Suomessa on puhuttu paljon hiilivarastoiden lisäämisestä kiertoaikoja pidentämällä, lannoittamalla ja jalostettuja aineistoja käyttämällä. Nämä tulokset ovat sopusoinnussa sen kanssa, että keinoja on monia.”
”Tämä tuo keskusteluun lisäaineistoa mutta ei ole viimeinen sana.”
Tutkimuksessa hiilivarastoja laskettiin koealojen ja satelliittikuva-aineiston perusteella tekoälyä hyödyntäen. Koealojen ja satelliittimallin välillä oli ennusteissa 12 prosentin ero.
Hiilen varastoinnista metsiin on tehty monia maailmanlaajuisia laskelmia. Keskustelu on ollut kiihkeää.
”Tämä tuo keskusteluun lisäaineistoa mutta ei ole viimeinen sana”, sanoo Finér.
Laskentamenetelmät ja satelliittiaineistot paranevat koko ajan, jolloin saadaan tarkempia tuloksia.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa ei ole otettu huomioon ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsien hiilivarastoon, Finér huomauttaa.
”On paljon maita, joista ei ole juuri minkäänlaista tutkimustietoa.”
Tutkimukseen osallistui satoja tutkijoita eri maista.
Luonnonvarakeskus oli mukana Suomesta. Tietoja Pohjois-Karjalan koealoista hyödynnettiin tutkimuksessa.
”Tuntuu hienolta olla mukana isossa tutkijajoukossa tekemässä globaaleja laskelmia. Olisi hyvä että suomalaiset olisivat vahvasti mukana ja ideoimassa tällaisia laskelmia. Sitäkin kautta saa näkyvyyttä meidän metsien globaalille merkitykselle.”
Koeala-aineistoa on etenkin Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. ”Siellä, missä on rahaa, on mahdollista tehdä tutkimusta.”
Koeala-aineistoja tarvittaisiin Finérin mukaan kipeästi erityisesti tropiikista ja Aasiasta. ”On paljon maita, joista ei ole juuri minkäänlaista tutkimustietoa.”
Rahoitus on yksi kysymys, ennakkoluulot toinen.
Esimerkiksi Malesia ei antanut lupaa hyönteisten DNA-näytteiden viemiseksi maasta. Niitä ei voinut myöskään analysoida Malesiassa, sillä maassa ei ollut tarvittavia laitteita, kertoo Finér.
”Yhteistyö paikallisten kanssa ei aina onnistu kehitysmaissa.”
Nature: Integrated global assessment of the natural forest carbon potential
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
