Kirja: Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta metsänomistaja kohtaa enemmän ristiriitaista tietoa kuin varmoja vastauksia

Metsänomistajan on hyvä tiedostaa, että metsien ja metsätalouden toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa.

Se ei ole uutta. Moni metsänhoito-oppi on tuomittu jälkikäteen virheelliseksi pitkän kiertoajan aikana.

Nykyistä muutosta eivät aja pelkästään yhteiskunnan muuttuvat arvot, vaan metsissä pitää varautua kasvun perusteita ravistelevaan ilmastonmuutokseen.

Metsät ja ilmastonmuutos -tietokirja tiivistää olennaisimman niin ilmastonmuutoksen kuin siihen liittyvän politiikan vaikutuksista.

Selvimmältä rastilta vaikuttaa ilmastonmuutokseen varautuminen. Onko joku voinut välttyä vinkiltä, että metsätuhojen riski kasvaa tulevaisuudessa ja puhtaiden havupuustojen sijaan kannattaisi lisätä sekametsiä?

Entä millainen metsänhoito hillitsee ilmastonmuutosta? Tähän kysymykseen saa monta erilaista vastausta. Hakkuut esimerkiksi pienentävät metsien hiilivarastoa. Toisaalta niiden rajoittaminen siirtäisi puun kysynnän muualle.

Suometsien ilmastoystävällisestä hoidosta on vaikea sanoa muuta varmaa, kuin että ojien kaivua tulisi välttää.

Kirjan luvut on laadittu pitkien lehtiartikkelien tapaan. Haastateltujen asiantuntijoiden näkemykset tulevat esiin, kun sitaateille on annettu paljon tilaa. Joukossa on tutkijoita, virkamiehiä, kansalaisjärjestöjen ja metsätaloutta harjoittavien yritysten edustajia.

Ajantasaisen tietokirjan koostaminen aiheesta, josta uutta tietoa syntyy koko ajan, on vaikea tehtävä. Noin vuoden vanhat tekstit ovat päteviä. Vain muutamissa kohdissa tekisi mieli lisätä tuore loppukaneetti. Esimerkki: Compensaten päästökompensointipalvelu on lakannut kirjan julkaisun jälkeen yrityksen konkurssin takia.

Kun vastaan tulvii ristiriitaisia näkemyksiä ja epävarmuutta, tärkeä alkaa tuntua samantekevältä. Ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä voi yhtä hyvin lannoittaa (hiilensidonta kiihtyy), avohakata (metsien nuorentuminen lisää hiilinielua), pidentää kiertoaikaa (hiilivarasto ei häviä) tai siirtyä jatkuvaan kasvatukseen (hiilivarasto pysyy yllä, eikä turvemaita tarvitse ojittaa).

Hiilikompensaatioiden markkinoilla häärää monta peluria, mutta vakaa tietopohja puuttuu ja vääntö pelisäännöistä on yhä kesken.

EU:n ilmastopolitiikasta on tulossa velvoitteita, joiden todellista vaikutusta ei tiedä vielä kukaan.

Vaikka ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, tulee olo, että ei tässä ainakaan hötkyillä kannata.