• Kurvinen: ”Jäsenvaltioiden tulisi saada osallistua aloitteiden suunnitteluun varhaisessa vaiheessa” ‒ EU:n maatalousministerit keskustelivat eilen metsästrategiasta ja lannoitteista

    Maatalousministerien puheenaiheita olivat muun muassa EU:n metsästrategia, ennallistamisasetus, lannoitteita koskeva tiedonanto sekä kalatalousalan vihreä siirtymä.
    Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vaatii, että yhteistyö EU:n jäsenmaiden kanssa korostuu kaikissa metsiä koskevissa aloitteissa.
    Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vaatii, että yhteistyö EU:n jäsenmaiden kanssa korostuu kaikissa metsiä koskevissa aloitteissa. Kuva: Jarno Mela
    Metsä|Metsäpolitiikka
    22.11.202210:14
    Anniina Jokinen

    EU:n maatalousministerit keskustelivat eilen maanantaina Brysselissä EU:n metsästrategian toimeenpanosta. Suomea edusti maa- ja metsästalousministeri Antti Kurvinen (kesk.), maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa.

    ”Metsästrategian toimeenpanossa on oltava lähtökohtana se, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden kansalliseen päätäntävaltaan”, Kurvinen totesi.

    ”Käytännössä kaikkien metsiin tai niiden käyttöön vaikuttavien aloitteiden valmistelussa tulisi korostua erittäin tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden tulisi saada osallistua aloitteiden suunnitteluun varhaisessa vaiheessa – ei ainoastaan niiden toimeenpanoon.”

    Kurvisen mukaan metsästrategian toimeenpanossa on muistettava jäsenmaiden erilaiset olosuhteet. Kurvinen muistutti myös, että avoin ja osallistuva valmistelu on tärkeää myös sidosryhmien kuulemiseksi. Esimerkiksi Suomella on paljon osaamista metsien tilan seurantaan liittyen.

    Muita keskustelussa esiin nostettuja teemoja olivat Euroopan komission hiljattain julkaisema lannoitteita koskeva tiedonanto, EU:n ennallistamisasetuksen maatalousnäkökohdat sekä kalatalousalan vihreä siirtymä.

    Lannoitteita koskevassa tiedonannossa ministerit painottivat ruokaturvan takaamisen tärkeyttä. Kurvinen oli tyytyväinen, että komissio laati koosteen käytettävissä olevista toimista lannoitteisen saatavuuden parantamiseksi ja hintojen kohtuullistamiseksi.

    Kurvisen mukaan tiedonannossa esiteltyjä toimia on ryhdyttävä toteuttamaan, jotta lannoitemarkkinat toimisivat paremmin ensi vuoden kasvukautta ajatellen.

    Jäsenvaltiot kannattivat ennallistamisasetuksen tavoitteita, mutta suhtautuivat kriittisesti siitä aiheutuvaan hallinnolliseen taakkaan. Keskustelussa myös pohdittiin, mistä rahoitus ennallistamistoimiin löytyisi.

    Jäsenvaltiot toivoivat ennallistamisasetuksen maatalous- ja metsätavoitteiden toteuttamiseen lisää joustoa. Kurvinen nosti esiin metsänäkökohtia ja maatalouden osalta turvepellot.

    Kalatalousalan vihreän siirtymän kannalta huolta herätti energiakriisi, joka koskettaa merkittävästi kotimaista kalastus- ja vesiviljelysektoria. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimet alojen suhteen ovat tarpeen. Jäsenmaat ottivat komission aloitteen leväalaan vauhdittamisesta ilolla vastaan.

    Lisää aiheesta
    • Lehdot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita.

      Metsäpolitiikka | Suojelualuiden lisäämisen vaikutukset riippuvat toteutustavasta – hakkuukertymän alenema voi vastata yhden suuren sellutehtaan vuotuista puunkäyttöä

    • Viljojen tuottajahintojen nousu on taittunut.

      Maatalous | Tilastokeskus: Ukrainan sota ja energiakriisi tuplasivat lannoitteiden hinnat

    • ”Lannoitteiden kansallisia tuontirajoituksia kannattaisi Suomessakin tarkastella uudestaan”, arvioi Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo.

      Maatalous | Yaran hinnoittelu sai kilpailuviranomaiset jalkeille – KKV selvityttäisi uudestaan lannoitteiden tuontirajoitukset

    •  Suomen metsätalouden puolustaminen saattaa ammattina koetella mielenterveyttä, arvelee Teemu Keskisarja.

      Metsäpolitiikka | Keskisarja: Ennallistamisasetus kielii koko maanosan mielenvikaisuudesta

    Artikkelin aiheet
    Antti Kurvinen
    EU:n metsästrategia
    lannoite
    ennallistamisasetus
    kalatalous
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin