Julkisuudessa on kerrottu, että raivaussaha ei ole ollut kaikille nepalilaisille työntekijöille ennestään tuttu työväline. Kuva: Petri Jauhiainen
Ihmiskaupan riski on jokaisessa ketjutetussa urakassa – keinoja estämiseen löytyy, mutta ne ovat mutkikkaita
Urakan tilaajan on hankala tietää, että aliurakoitsijoiden työntekijöillä asiat ovat niin kuin on luvattu.
Ulkomaista työvoimaa on käytetty Suomessa ainakin taimikoiden raivauksessa. Kuva: Kari SalonenMetsätöitä teettävien yritysten ja metsänhoitoyhdistysten on lähes mahdoton tietää, millaisin työehdoin hankintaketjun viimeinen lenkki työntekijöitään palkkaa.
”Tilaaja määrittelee sopimuksissa, mitä urakoitsijalta edellytetään, ja jos urakoitsija käyttää aliurakoitsijaa, tilaaja vaatii raportoimaan siitä. Mutta eihän sitä voi mitenkään tietää, että työntekijöiden osalta asiat ovat niin kuin luvataan”, sanoo Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n (YT) asiamies Markus Tähkänen.
Hänen mukaansa tilaajan on vaikea seurata, milloin ja millä työmaalla työntekijät kulloinkin liikkuvat. Ja vaikka se tiedettäisiin, tilaajalla ei ole lakisääteistä oikeutta tarkistaa heidän henkilöllisyyttään. Sen voi tehdä vain viranomainen.
Tilaajat toimivat lainsäädännön mukaan, Tähkänen korostaa.
”Jos syntyy epäilys siitä, että työehtoja ei noudateta, työmaa pysäytetään ja tehdään selvitys. Jos kyseessä on rikos, urakoitsijan sopimus katkaistaan välittömästi.”
YT edustaa 50 metsähoitoyhdistystä sekä joukkoa yhteismetsiä, taimitarhayhtiöitä ja yksityismetsätalouden yhtiötä.
”Tosiasia on, että ilman ulkomaista työvoimaa merkittävä osa metsänhoitotöistä jäisi tekemättä.”
Helsingin Sanomat kertoi (14.11.) että nepalilaisten metsureiden kohtelusta on paisumassa yksi Suomen historian suurimmista ihmiskauppatutkinnoista.
Jutussa on yli viisikymmentä epäillyn rikoksen uhria. HS:n tietojen mukaan nepalilaisia on vaadittu maksamaan työpaikastaan, jätetty ilman luvattua työtä ja myös ilman palkkaa.
Heti asian tultua julki Kainuun rajavartiosto kertoi epäilevänsä, että kahden metsäalan yrityksen kautta Suomeen on tullut henkilöitä, joiden viisumit tai oleskeluluvat on haettu harhaanjohtavan tiedon avulla.
Epäilty laiton toiminta on ajoittunut vuosiin 2024–2025, ja tutkinnassa olevien yritysten viisumeilla ja oleskeluluvilla maahan on saapunut 179 henkilöä.
Tapausten tutkinta käynnistyi aluehallintoviraston (avi) tarkastuksessa ilmenneiden havaintojen ja viranomaisille tulleiden vihjeiden perusteella, Kainuun rajavartiosto kertoo tiedotteessa.
Laiminlyöntejä on paljastunut viiden vuoden ajalta. Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama ei yllättynyt julki tulleesta ihmiskauppaepäilystä.
”Olemme Teollisuusliitossa jo pitkään olleet erittäin huolissamme sosiaalisen kestävyyden rapautumisesta metsäalalla eli toisin sanoen siitä, millaisilla työehdoilla ja työoloissa suomalaisissa metsissä työskennellään.”
Vasama perää vastuuta ”epärehellisiltä työnantajilta ja välinpitämättömiltä työn tilaajilta”.
”Mitä kauempaa työntekijöitä rekrytoidaan, sitä vähäisemmät ovat heidän tietonsa suomalaisesta työelämästä ja alan työehdoista.”
Ulkomaalaisten metsureiden hyväksikäyttöepäilyjen tultua julkisuuteen Metsäpalvelutyönantajat ry päätti selvityttää työnantajarekisterin perustamista metsäalalle.
Tavoitteena on kattava lista metsäpalveluyrityksistä ja niiden työntekijämäärästä.
Metsäpalvelutyönantajat haluaa palauttaa metsäalan maineen. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Koivumäki uskoo, että 95 prosenttia alan työnantajista noudattaa lakia.
”Kaikki tunnetut toimijat varmistavat sopimuksissaan, että urakoitsijat toimivat lain mukaan. Isoilla yhtiöillä on vastuullisuuslupauksensa. Haluaisin selvittää, kenelle lakia noudattamattomat yritykset tekevät töitä.”
Koivumäki pohtii myös, että avilla (vuodenvaihteen jälkeen Lupa- ja valvontavirastolla) pitäisi olla tieto kaikista ulkomailta tulevista työntekijöistä.
Teollisuusliiton uusi ulkomaalaisen työvoiman yksikkö vahvistaa Suomeen työhön saapuvien oikeuksien toteutumista ja äänen kuulumista.
Liitto tiedottaa alan työehdoista usealla kielellä ilmaiseksi ladattavan Hermes-sovelluksen avulla.
Vasama huomauttaa, että urakanantajilla on jo nyt ratkaisun avaimet käsissään.
”Urakointisopimuksiin kirjattavilla huomattavilla sopimussakoilla ja sopimusten purkamisella väärinkäytöstapauksissa saataisiin jo paljon aikaiseksi.”
”Ja jos poliittisilta päätöksentekijöiltä löytyisi tahtoa kriminalisoida alipalkkaus ja säätää ammattiliitoille kanneoikeus, suomalaiset metsäalankin markkinat muuttuisivat suotuisammaksi niille alan yrittäjille, jotka noudattavat lakia ja työehtosopimuksia.”
Töiden tilaajat varmistavat, että urakoitsijat toimivat lain mukaan. Aliurakoitsijat eivät välttämättä pidä lupauksiaan. Kuva: Risto JussilaMerkittävä vaikeus vastuuttomien urakoitsijoiden kanssa on Tähkäsen mukaan se, että ne saattavat toimia ulkomailta käsin, ja että niillä on useita postilaatikkofirmoja. Kun yhdelle tulee ongelmia, vaihdetaan seuraavaan yhtiöön.
”Kaikkein parasta olisi, että Suomessa koulutettaisiin enemmän ammattitaitoisia metsureita. Kun työsuhteiset metsurit eläköityvät, työtä on teetettäväksi vaikka kuinka paljon. Nyt sitä joudutaan teettämään alihankintana ulkomaalaisten työntekijöiden voimin.”
”Mutta osaavista työntekijöistä on pulaa ja heistä käydään kilpailua”, Tähkänen ymmärtää.
Metsähallituksen mukaan ulkomaisen työvoiman määrä on kasvanut alan yrityksissä.
”Tosiasia on myös, että ilman ulkomaista työvoimaa merkittävä osa metsänhoitotöistä jäisi Suomessa tekemättä”, Metsähallitus toteaa tiedotteessa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
