Luonnonsuojelulaki päivittyy: Maanomistajille paremmat taloudelliset mahdollisuudet tehdä luontotoimia

Luonnonsuojelulakiin on luvassa muutoksia. Ympäristöministeriöstä vahvistetaan, että päivitys koskee vapaaehtoista ekologista kompensaatiota ja ennallistamista.

”Luonnonsuojelulakiin on tarkoitus esittää tehtävän vain muutama pieni tarkennus, eli ensinnä EU:n ennallistamisasetuksen voimaantulon vuoksi tarpeellinen kirjaus kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä sekä muutoksenhaun rajoittamisesta vain lopulliseen päätökseen”, kertoo ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola.

EU:n ennallistamisasetus astui voimaan 18.8.2024. Jäsenmailla on siitä päivämäärästä alkaen kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset suunnitelmat ennallistamisasetuksen toimeenpanoon.

”On täysin normaalia, että vaikka laki on tuore, esimerkiksi EU-lainsäädännöstä tulee tarpeita pieniin muutoksiin. Aiempi tehtiin kesällä, kun uusiutuvan energian EU-lainsäädäntöä hieman muutettiin ja se vietiin kansalliseen lainsäädäntöön.”

Uusi luonnonsuojelulaki astui voimaan 1.6.2023.

”Toinen muutostarve on ihan kansallinen, eli luonnonsuojelulaissa jo olevan niin sanotun vapaaehtoisen ekologisen kompensaation säännöksiä valmistellaan laajennettavaksi”, Suvantola kertoo.

Ekologinen kompensaatio lisättiin luonnonsuojelulakiin edellisen uudistuksen yhteydessä. Kompensaatio tarkoittaa, että ihmisen toiminnasta aiheutunutta haittaa voitaisiin hyvittää lisäämällä luonnon monimuotoisuutta jollain toisella alueella.

Sen laajentamisen tavoitteena on, että säännösten mukaisesti tuotettavia luonnonarvoja voitaisiin käyttää myös esimerkiksi yrityksen ympäristövastuun osoittamiseen. Niillä voisi hyvittää muitakin kuin suoraan yrityksen toiminnasta, kuten maa-ainesten otosta tai rakentamisesta, aiheutuvia välittömiä haittoja.

Lakimuutos paitsi vastaa yritysten tarpeisiin, myös edistää yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia luonnon tilan parantamiseksi.

”Samalla paranisivat maanomistajien mahdollisuudet tehdä luontotoimia taloudellisena toimintana”, Suvantola sanoo.

Luontotoimet tarkoittavat heikentyneiden luontotyyppien ennallistamista. Ennallistamistoimia ovat esimerkiksi suon palauttaminen lähemmäs luonnontilaa tukkimalla ojat, lintukosteikon kunnostaminen tai jonkin lajin heikentyneen elinympäristön parantaminen. Tällaisia toimia tehdään jo Helmi-ohjelmassa.

”Tavoitteena tältä osin lakimuutoksella on lisätä luonnonarvojen tuottamista, tähän liittyvää elinkeinotoimintaa ja käynnistää toden teolla luonnonarvomarkkinat Suomessa. Hintojen muodostus tapahtuisi yksityisten maanomistajien ja luontotoimien rahoittamiseen halukkaiden yritysten tai yhteisöjen välisissä neuvotteluissa.”

Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä monimuotoisuutta jossain muualla. Kuva: Timo Heikkala

Nyt tehtävien muutosten kaltaiset pienet lakimuutokset valmistellaan virkatyönä. Suvantola toimii niiden vastuuvalmistelijana, mutta lausuntoja voi antaa lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta. Lausuntoja pyydetään yhteiskunnallisilta toimijoilta, mutta kuka tahansa voi perehtyä luonnoksiin ja toimittaa lausuntonsa joko palvelun kautta tai suoraan ympäristöministeriöön.

Lausuntokierros pyritään järjestämään joulukuussa. Sen on tarkoitus edetä eduskuntaan helmikuussa.