Valtiovarainministeriö nosti luonnonsuojelun karsintalistalle

Metsätalous jää vähälle huomiolle valtiovarainministeriön leikkauslistalla. Sen sijaan kirvestä saa luonnonsuojelu.

Valtiovarainministeriö myöntää, että luontokadon torjunta vaatii jatkossakin julkista rahoitusta. Rahoituksen kohdentamista pitää kuitenkin parantaa ja yksityistä rahoitusta olisi lisättävä.

Kuluneen vaalikauden aikana luonnonsuojelurahoituksen määrää on lisätty merkittävästi. Tälle vuodelle rahaa on varattu 110 miljoonaa euroa.

Ministeriö näkee tuossa summassa mahdollisuuksia valtiontalouden sopeuttamiseen. Se onnistuu, kun rahoitusta kohdennetaan arvokkaimpien luontoarvojen suojeluun.

Ministeriö arvioi, että luonnonsuojelurahoituksen säästömahdollisuus olisi 15–40 miljoonaa euroa vuodessa.

Metsätalouden osalta ministeriö pohtii verotukseen liittyviä kiristyksiä. Ongelmana on metsän pitkä kiertoaika ja se, että metsäverotukseen liittyvien vähennysten pienillä muutoksilla ei valtiontaloutta pelasteta.

Euromääräisesti merkittävin on metsävähennys, jonka suuruus on 60 prosenttia. Ministeriön mukaan sen pudottaminen 50 prosenttiin kasvattaisi verotuloja noin 15 miljoonalla eurolla.

Verottajan lempilapsiin kuuluu kiinteistövero. Ministeriön mukaan sen kiristäminen aiheuttaa vähemmän haittaa talouskasvulle kuin vastaavan tuoton kerääminen muilla veroilla.

Ministeriön mukaan julkisen talouden tasapainoa voitaisiin parantaa maapohjien kiinteistöverotusta kiristämällä siten, että maapohjien verokanta eriytettäisiin yleisestä kiinteistöverokannasta ja sen vaihteluvälin alarajaa nostettaisiin.

Ministeriö pitää nykyistä kiinteistöveroa maksajien kannalta vähäisenä. Siitä huolimatta se on veronmaksajien keskuudessa hyvin epäsuosittu vero.