Yhteismetsän osakkaat ovat toisilleen ennestään tuttuja. Kuvassa vasemmalta Anders Wickholm, Erik Nordström, Timo Peranto, Osmo Alakurtti ja Kari Melander. Kuva: Sanne KatainenInnokas metsästäjä pääsi vihdoin maanomistajaksi – tapa oli poikkeuksellinen
Karjalohjan yhteismetsässä metsää hoidetaan metsän, eikä kukkaron ehdoilla.TilaajalleLue artikkelin tiivistelmä- Karjalohjan yhteismetsä perustettiin 2016 neljän osakkaan voimin, ja sen pinta-ala on kasvanut yli 200 hehtaariin. Erik Nordström halusi tuoda Karjalohjalle mallin, jossa metsää hoidetaan yhdessä metsänhoito ja talous edellä. Yhteismetsässä on noin 30 hehtaaria suojelualuetta, ja ensimmäiset tuotot jaettiin osakkaille tänä keväänä.
Karjalohjan yhteismetsä pääsee viettämään tämän vuoden elokuussa 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Neljän osakkaan vuonna 2016 alkuun panema vajaan 90 hehtaarin yhteismetsä on kasvanut kolmella uudella osakkaalla, ja samalla pinta-ala on kivunnut yli 200 hehtaarin.
”Heti alkuun tähtäsimme vähintään 500 hehtaarin kokoon, mutta valitettavasti laajenemisvauhtimme on ollut kovin hidas”, pohtii Erik Nordström, jolle muut osakkaat ovat tarjoamassa koko hankkeen johtajan viittaa.
Karjalohjan yhteismetsän idea olikin toki Nordströmin. Innokkaana metsästäjänä hän halusi päästä lintumetsälle, mikä onnistui helpoiten hankkimalla Valtimolta yhteismetsän osakkuuden.
”Halusin tuoda saman idean Karjalohjalle ja saada täältä mukaan porukkaa hoitamaan metsää yhteisesti niin, että mennään hyvä metsänhoito ja talous edellä.”
”Nimismies myi, tein tarjouksen, ja kiinni veti! En käynyt etukäteen edes katsomassa. Sitten kun menin paikalle yllätyin, kuinka hyvin hoidettua metsä oli ja kuinka hyvä tieverkko siellä oli”, Nordström sanoo.
”Halusin tuoda saman idean Karjalohjalle ja saada täältä mukaan porukkaa hoitamaan metsää yhteisesti niin, että mennään hyvä metsänhoito ja talous edellä.”
Yhteismetsään mukaan lähteneet osakkaat olivat toisilleen ennestään tuttuja. Toimitsijamiehenä alusta asti toiminut Kari Melander on Nordströmin serkun poika.
Kirsi Ali-Alha ja Anders Wickholm ovat puolestaan Nordströmin naapureita, joiden kanssa maatalouskoneiden yhteiskäyttö oli ennestään tuttua.
Suuremmat puukaupat käydään osakkaiden kesken aina läpi. Kuva: Sanne Katainen
Kirsi Ali-Alhan perhe asuu Nordströmin naapurissa. Maatalouskoneiden yhteiskäyttö on heille ennestään tuttua. Kuva: Sanne KatainenAlku vaati perehtymistä
Yhteismetsää lähdettiin rakentamaan niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli osakkaiden ennestään omistamia metsiä ei haluttu liittää siihen mukaan. Pitkän etsinnän jälkeen kaupoille päästiin noin 80 hehtaarin kokoisesta Karjalohjalla sijaitsevasta tilasta.
Espoossa asuva yrittäjä Osmo Alakurtti liittyi mukaan yhteismetsään kolme vuotta sitten. Ensimmäisenä häntä houkutteli mukaan Ali-Alha, jolta hän on vuosien ajan vuokrannut kesämökkiä.
”Sitten tapasin jossakin kesätapahtumassa myös Andersin, tutustuttiin ja juttu luisti. Lopulta uskalsin vähän kysellä, paljonko pitäisi sijoittaa, että yhteismetsään pääsee mukaan”, Alakurtti kertoo.
”Anders antoi vähän suuntaviittaa, ja kun olin aiemmin myynyt muuta omaisuutta, niin katsoin, että Karjalohjan yhteismetsässä varallisuus on ennen kaikkea turvassa ja todennäköisesti myös tuottaa.”
Alakurtti on syntyään Lapista, jossa yhteismetsillä on suuri merkitys. Perheen Sallan yhteismetsän osuudet on jo siirretty lapsenlapsille.
”Tuntuu että nuorempi sukupolvikin haluaa pitää ne metsät. Varmaan halu sijoittaa maahan juontaa kotoa”, Alakurtti pohtii.
Päivätyönään rakennusliikkeen riskienhallintajohtajana toimiva Melander on alusta asti hoitanut yhteismetsän paperityöt. Tilitoimistosta ostetaan vain taselaskelma ja tulos.
Ensimmäiset pari vuotta asioihin piti perehtyä paljon. Tietoa Melander sai Metsäkeskukselta, verottajalta ja asiantuntijoilta.
”Muita yhteismetsäasioiden kanssa aloittavia kannustan ehdottomasti hankkimaan ulkopuolista konsultaatiota”, Melander sanoo.
Timo Peranto pääsi yhteismetsän osakkuuden kautta vihdoin metsänomistajaksi. Kuva: Sanne KatainenHaaveena päästä maanomistajaksi
Melanderin mukaan pieneen yhteismetsään on tarpeetonta valita erillistä hoitokuntaa. Vuosikokous antaa toimitsijalle valtuudet hoitaa asioita.
Suuremmat kaupat käydään osakkaiden kesken läpi. He ovat muutoinkin toistensa kanssa paljon tekemisissä, joten tieto kulkee hyvin.
Porukan nuorin, 35-vuotias Timo Peranto työskentelee kolmivuorotyössä elintarviketeollisuudessa. Parikymmentä vuotta metsästystä harrastanut Peranto kiittelee Karjalohjan metsästysseuraa siitä, että jäseneksi pääsi myös maata omistamaton, kunhan oli vakituinen asuinpaikka Karjalohjalla.
”Suomessa metsästysoikeus on sidottu maanomistamiseen, ja niinpä vain jossakin takaraivossa tykytti halu päästä itsekin metsänomistajaksi. Katselin sopivia metsäpalstoja omaan ostoon, mutta hinnat olivat aivan liian korkeita.”
Peranto muistelee metsästyksen kautta tutuksi tulleen Erik Nordströmin kannustaneen häntä osuuden hankkimiseen melkein yhteismetsän perustamisesta lähtien.
”Tätä kautta tällainen tavallinen palkansaaja pääsi mukaan suhteellisen edullisesti. Olin kolmen muun osakkaan mukana ostamassa keväällä 2024 Kiskosta metsätilaa, joka saman tien liitettiin yhteismetsään. Kyllä palstalla kävellessä tietynlaista omistajan tyytyväisyyttä tuntee”, Peranto kuvailee.
Erik Nordström halusi perustaa yhteismetsän, jossa metsää hoidetaan metsänhoito ja talous edellä. Kuva: Sanne Katainen
Espoossa asuva yrittäjä Osmo Alakurtti (oik.) liittyi mukaan yhteismetsään kolme vuotta sitten Anders Wickholmin houkuttelemana. Kuva: Sanne KatainenVaikeita aiheita ei vältellä
Yhteismetsä on Nordströmin mukaan tuonut hyvää tuottoa, mutta vasta tänä keväänä jaettiin ensimmäisen kerran rahaa osakkaille.
”Tuottoa on tullut puun hinnan noususta ja hyvistä puukaupoista. Rahaa on kuitenkin haluttu pitää tallessa, koska ollaan varauduttu hankkimaan lisää metsää.”
Yhteismetsällä on osuuksia myös Kuusamon yhteismetsästä – ihan vain siksi, että nähdään, miten suuressa mittakaavassa asioita voidaan hoitaa.
”Mitä siitä tulisi, jos kaikki olisivat maajusseja? Silloin jutut olisivat aina samanmoisia.”
Päätavoite Karjalohjan yhteismetsällä on yksinkertainen: tuotetaan puuta. Vuosien aikana mukaan on tullut luonnonsuojeluakin. Alkuun aiheesta käytiin osakkaiden kesken pitkiä keskusteluja, ja nyt suojelupinta-alaa noin 30 hehtaaria.
”Sinne mahtuu monenlaista vanhasta metsästä kallioalueisiin. Suurin yhtenäinen suojelualue on 12 hehtaaria”, Nordström kertoo.
Yhteismetsän hyvää henkeä kuvaa se, että kovaakaan keskustelua ja eriäviä mielipiteitä herättäviä aiheita ei vältellä – Nordström tunnustaa joskus jopa virittelevänsä pientä kinaa.
Kaikki osakkaat pitävät hyvänä sitä, että lähtökohdiltaan erilaiset ihmiset ovat löytäneet toisensa yhteismetsän kautta.
”Mitä siitä tulisi, jos kaikki olisivat maajusseja? Silloin jutut olisivat aina samanmoisia”, Nordström pohtii.
Osakkeiden välillä juttu luistaa, vaikka kaikesta ei aina oltaisikaan samaa mieltä. Kuva: Sanne Katainen
Laajeneminen ostopalstojen kautta on ollut myös hidasta, koska ostettavien metsien pitäisi sijaita lähistöllä ja olla hyväpohjaisia. Kuva: Sanne KatainenSeuraava sukupolvi mukaan
Kun yhteistyö kerran sujuu, miksi yhteismetsä ei ole laajentunut toivotussa tahdissa? Alkuperäinen 500 hehtaarin tavoite on vielä kaukana.
Raaseporissa asuva Anders Wickholm arvelee syyksi sitä, että omistusmuoto on eteläisessä Suomessa edelleen vieras.
Nordström puolestaan toteaa, että monen kiinnostus liittyä mukaan loppuu, kun kuulee, ettei omatoiminen polttopuusavotta olisi enää mahdollinen.
Laajeneminen ostopalstojen kautta on ollut myös hidasta, koska ostettavien metsien pitäisi sijaita lähistöllä ja olla hyväpohjaisia.
”Metsän hinta on aika lailla karannut käsistä, ihan mihin tahansa hintaan ei palstoja kannata ostaa”, Nordström muistuttaa.
Yhteismetsän tulevaisuuteen on varauduttu järjestämällä osakkaiden lapsille nuotioiltaretki yhteismetsän palstoille. Nordström haluaisi järjestää tuleville osakkaille myös metsällistä koulutusta.
Yhteismetsälle on juuri valmistunut uusi metsäsuunnitelma. Se vahvistaa alkuperäistä linjausta: metsää hoidetaan ja hakataan metsän ehdoilla, ei omistajan kukkaron mukaan.
”Meillä on koossa hyvä porukka, hyvät metsäpalstat ja toimivat suhteet puun ostajiin. Yhteismetsä on hyvä vaihtoehto metsään sijoittavalle lähtee mukaan sitten rahalla tai liittämällä oman metsäpalstansa osaksi yhteismetsää”, Kari Melander toteaa.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
