Metsien hakkuut olivat suurimmillaan ennen Venäjän käynnistämää hyökkäyssotaa. Kuva: Kari Lindholm
Metsäuutisointi kantelun kohteena: Tiirola syyttää Yleä harhaanjohtavasta hiilinielu-uutisesta
Ylen uutinen nosti metsän hiilinielujen romahduksen syyksi Venäjän puuntuonnin päättymisen ja hakkuiden kasvun, mikä ei kantelun mukaan pidä paikkaansa.
Mikko Tiirolan mukaan Ylen metsäuutisoinnissa on selkeitä virheitä. Kuva: Petteri KivimäkiMTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola on kannellut Ylen metsäuutisoinnista Julkisen sanan neuvostoon. Tiirolan mukaan Ylen uutinen syötti vääriä tietoja metsien hiilinieluista eikä Yle suostunut oikaisemaan virhettä.
Kyse on joulukuun alussa lähetyn tv-uutisten jutussa, jossa ruodittiin Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. Sen juonnossa toimittaja totesi maankäyttösektorin kääntyneen päästölähteeksi "muun muassa Venäjän puuntuonnin lopettamisen, lisääntyneiden hakkuiden ja puuston kasvun alenemisen" takia.
”Toimittajan juonto-osuudessa johdateltiin katsojaa harhaan kertomalla Venäjän tuontipuun loppumisen ja hakkuiden lisääntymisen selittävän maankäyttösektorin kääntymistä nielusta päästölähteeksi”, sanoo Tiirola
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomen hakkuumäärät eivät ole lisääntyneet vaan laskeneet Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen. Korkeimmillaan hakkuut olivat ennen sotaa, vuosina 2018 ja 2021.
”Uutinen sisälsi olennaisen asiavirheen. Koska asialla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, se olisi pitänyt myös oikaista”, vaatii Tiirola.
Tiirolan mukaan uutisen virheiden vaikutusta lisäsi, että nielujen vähenemisen todellinen syy jäi katsojille kertomatta.
Metsien laskennallisen hiilinielun romahtaminen selittyy maaperän hiilitaselaskentaan ja metsien kasvulukuihin tehdyistä muutoksista.
Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasuinventaariossa käytettyjä estimaatteja muutettiin oleellisesti juuri Venäjän hyökkäyssodan alettua ja ilmastolain säätämisen jälkeen vuoden 2022 loppupuolella.
Laskentatavan muutos pudotti metsämaan hiilinielua noin 12 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärän verran.
Ylen Politiikka- ja taloustoimituksen tuottaja Ville Laakso kiistää uutisjuonnossa olleen virheitä. Hän kertoi kantansa Tiirolalle sähköpostilla.
Laakson mukaan tv-jutussa joudutaan aina tiivistämään, eikä jutussa väitetäkään että kyseessä olisi koko lista. Siksi hän vetoaa toimittajan jutussa käyttämään 'muun muassa' -mainintaan.
Tiirolan mukaan tuo maininta ei poista jutun oleellisia asiavirheitä.
”Olennaisia asiavirheitä ja puutteita sisältänyt uutisointi pitäisi ehdottomasti oikaista.”
Kantelua käsittelevä Julkisen sanan neuvosto (JSN) tutkii, onko juttu tehty hyvää journalistista tapaa noudattaen. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa.
Neuvosto ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. Sen päätöksiä seurataan silti tarkoin.
Langettavat päätökset merkitsevät kyseisen toimittajan tai tiedotusvälineen joutumista eräänlaiseen häpeäpaaluun.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
