Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen mukaan istutuspäivän kaltaiset metsäkasvatuksen keinot voivat purkaa esimerkiksi avohakkuista julkisessa keskustelussa eläviä mielikuvia. Kuva: Hannu Huttu
”Päivä havainnollisti metsän kiertoa ja alan työtä” – Kuusamon lukiolaiset jalkautuivat istutustyömaalle
Kuusamon yhteismetsän istutustyömaalla lukiolaisille tutuiksi tulivat paitsi kestävyyden teemat myös metsänuudistamisen käytännön työ.
Kymmenen Kuusamon lukion toisen vuosikurssin opiskelijaa jalkautui istutushommiin Kuusamon yhteismetsässä. Kuva: Hannu HuttuKuusamon lukiossa kestävä kehitys on ollut luonteva osa toimintaa jo vuodesta 2003. Lukiolle on myönnetty OKKA säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti, jonka tavoitteet kannustavat opiskelijoiden ja henkilöstön kestävyysosaamisen kehittämiseen eri tavoin.
Yksi tavoite on Kuusamon lukion vieminen kohti hiilineutraalisuutta. Mutta miten tätä tavoitetta voisi konkreettisesti edistää?
Idea metsänistutuspäivästä syntyi biologian opettaja Riitta Juusolan mukaan lukion kestävän kehityksen työryhmän kautta.
”Koska puut sitovat hiiltä, mietimme, voisivatko lukion opiskelijat päästä jotenkin konkreettisesti tähän hiilensidontaan mukaan. Sitä kautta sitten nousi esille tämä idea metsänistuttamisesta”, hän kertoo.
Pian Juusola ottikin yhteyttä paikallisiin metsäalan toimijoihin. Kuusamon yhteismetsä innostui ideasta ja lähti yhteistyöhön mukaan. Matkassa oli myös onnea, ja sillä istutuskauden aloitus osui kalenteriin juuri ennen lukiolaisten kevätlukukauden loppusuoraa.
Istutuspäivä toteutettiin osana lukion biologian kevään Biotekniikka ja sen sovellukset -opintojaksoa.
”Kävimme läpi kasvijalostusta, miten siinä hyödynnetään valintajalostusta, risteytysjalostusta ja miten voidaan hyödyntää myös geeniteknologiaa. Puhuimme jalostuksen hyödyistä ja haitoista ja vaikutuksista biodiversiteettiin”, Juusola kertoo.
Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen iloitsi erityisesti nuorten istuttajien ennakkoluulottomasta asenteesta niin metsänuudistamiseen kuin itse työskentelyyn.
”Oli kiva nähdä, miten innostuneita nuoret olivat. Ei ollut semmoista pakkopullaa, että pääsisipä jo pois. Kun taimivakka tyhjeni, tultiin heti hakemaan täydennystä”, Korhonen hehkuttaa.
Istutuspäivän aikana käydyt keskustelut tuovatkin hänen mukaansa myös perspektiiviä metsätalouteen.
”Kun kävimme metsässä läpi mitä kaikkea puusta voidaan valmistaa ja korvata fossiilipohjaisia raaka-aineita, tuli monelle ehkä yllätyksenä se miten moneen arkipäiväiseenkin tuotteeseen puu taipuu”, Korhonen kertoo.
Kukaan ei myöskään hänen mukaansa kauhistellut avohakattua ja laikkumätästettyä uudistusalaa. Vaikka metsää kaadetaan, uutta istutetaan jatkuvasti tilalle.
”Koska puut sitovat hiiltä, mietimme, voisivatko lukion opiskelijat päästä jotenkin konkreettisesti tähän hiilensidontaan mukaan. Sitä kautta sitten nousi esille tämä idea metsänistuttamisesta.”
Kuusamon yhteismetsän pinta-ala on 96 000 hehtaaria, joten kasvun eri vaiheissa olevaa metsää löytyy. Istutusvolyymi on suuri ja tämän kesän aikana maahan laitetaan jopa kesäkuun loppuun mennessä 1 200 000 taimea.
Tämän lisäksi 200 000 taimea istutetaan syysistutuksena.
Ensi kesänä istutustavoite on noin 1 500 000 taimea kesäkuun loppuun mennessä.
Vaikka metsäpäivän aikana istutettujen taimien osuus onkin koko urakkaan suhteutettuna pieni, herätti tehokas urakka Korhosen mukaan monen osallistujan kiinnostuksen työhön.
Kyselyitä ensi kauden kesätöistä istutuksen parissa ehtikin jo tulla.
”Päivä havainnollisti paitsi metsän uudistamisen kiertoa myös alan työtä. Urakkahommassa metsänistuja voi päästä tuntuviinkin korvauksiin, tätä havainnollistettiin nuorille.”
Korhosen mukaan yhteismetsän istutusurakoissa on se, että lähes kaikki taimista istutetaan paikallisen työvoiman panoksella.
”Valtaosa yhteismetsän istuttajista on paikallisia seitsemästätoista ikävuodesta ylöspäin olevia nuoria. Tänä vuonna istuttajia rekrytoitiin 23, ja lisäksi kolme omaa kausivakinaista metsuria”, Korhonen kertoo.
Hakemuksia kesätyöhön tuli hänen mukaansa 170 kappaletta, joista yli sadan relevantin hakemuksen joukosta kesän istuttajat valittiin.
”Tieto istutustöistä kiirii hyvin täällä suusta suuhun menetelmällä edellisvuoden istuttajilta seuraavan vuoden hakijoille. Työ tarjoaa paikallisille nuorille rahan lisäksi kosketuspinnan metsään ja luontoon”, Korhonen kertoo.
”Päivä havainnollisti paitsi metsän uudistamisen kiertoa myös alan työtä. Urakkahommassa metsänistuja voi päästä tuntuviinkin korvauksiin, tätä havainnollistettiin nuorille.”
Hiilensidontaa ja kestävän kehityksen teemoja on on konkreettisempi pohtia taimien äärellä. Kuva: Hannu HuttuLukion kestävän kehityksen sertifikaatin toteuttamista edistävän toimenpidesuunnitelman puitteissa on tehty paljon. Muun muassa koulun sähkön, lämmityksen, veden ja paperin kulutusta on tarkasteltu ja jätteiden lajittelua kehitetty.
Jatkoa istutustempauksen kaltaiselle yhteistyölle on niin Korhosen kuin Juusola mukaan todennäköisesti luvassa. Yhteismetsältä löytyy puitteet toteuttaa eri metsäisiä ideoita.
Jo bussimatkalla työmaalta koululle moni opiskelija pohti, jos vastaavanlainen reissupäivä olisi jatkossakin tarjolla aina kyseisellä opintojaksolla.
”Tällainen retki voisi soveltua lukion bioteknologian tai ekologiaa sisältävän kurssikokonaisuuksien yhteydessä järjestettäväsi vaikka vuosittain”, Juusola toteaa.
Kuusamon yhteismetsä
Perustettu vuonna 1957
Metsää Kuusamossa, Suomussalmella, Taivalkoskella ja Posiolla
Osakaskiinteistöjä noin 4 060, yhteismetsää omistavia osakkaita noin 5 300
Perustamispinta-ala 89 659 hehtaaria, vaihdellut paljon erilaisten metsien suojeluprosessien myötä, nykyään noin 96 000 hehtaaria
Metsämaan kokonaispuuvaranto noin 5,4 miljoonaa kuutiota, perustamisen jälkeen yhteismetsän alueilta on korjattu noin 6,6 miljoonaa kuutiota puuta
Vuonna 1962 valmistuneen ensimmäisen metsäsuunnitelman mukainen metsämaan puumäärä on korjattu ja myyty metsäteollisuudelle noin 1,6 kertaisesti.
Tällä hetkellä metsämaan puumäärä on noin 1,32 kertainen verrattuna vuoteen 1962.
Metsätalousmaasta vuonna 2025 metsätalouskäytön ulkopuolella oli 35 prosenttia, suojeltuna reilu 16 prosenttia. Metsämaasta lähes 9 prosenttia on suojeltu.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
