• Hallituksen esitys metsäkatolaiksi annettiin eduskunnalle – seuraamusmaksu rikkomuksesta voi olla yli 100  000 euroa

    Uudessa metsäkatolaissa säädettäisiin viranomaisten tehtävistä ja hallinnollisista seuraamuksista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 30.12.2025.
    Kansallinen metsäkatolaki kumoaisi lain puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta.
    Kansallinen metsäkatolaki kumoaisi lain puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta. Kuva: Pentti Vänskä
    Metsä|Metsäpolitiikka
    28.8.202514:30
    Eija Vallinheimo

    Euroopan unionin metsäkatoasetusta täydentävä hallituksen esitys kansalliseksi metsäkatolaiksi hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa ja annettiin eduskunnalle 28. elokuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 30.12.2025.

    Hallituksen esityksessä metsäkatolaiksi ehdotetaan, että EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista säädetään uusi laki. Lailla täydennettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskevaa asetusta, joka on jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa sääntelyä.

    Ehdotetussa laissa säädettäisiin toimivaltaisesta viranomaisesta ja sen tehtävistä sekä hallinnollisista seuraamuksista. Toimivaltaisena viranomaisena toimisi Ruokavirasto.

    ”Kansallisella lailla täydennetään EU:n metsäkatoasetuksen sääntelyä ja säädöksiä sovelletaan rinnakkain. Lähtökohtana esityksessä on se, että kansallisella lailla ei säädettäisi metsäkatoasetuksen vähimmäistason ylittävää sääntelyä”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) tiedotteessa.

    ”Kansallisella lailla ei säädettäisi metsäkatoasetuksen vähimmäistason ylittävää sääntelyä.”

    Sari Essayah

    Laissa säädettäisiin viranomaistarkastuksista, tiedonsaantioikeuksista ja metsäkatoasetuksen rikkomisen seuraamuksista. Seuraamusten osalta laissa säädettäisiin asetuksessa tarkoitettujen tuotteiden markkinoille saattamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä ja korjaavista toimenpiteistä.

    Hallinnollisina sanktioina tulisivat käyttöön rikkomusmaksu sekä hallinnollinen seuraamusmaksu metsäkatoasetuksen rikkomisesta. Jos hallinnollinen seuraamusmaksu olisi yli 100 000 euroa, maksun määräisi Ruokaviraston virkahenkilöistä koostuva seuraamuskollegio.

    Ministeriön tiedotteen mukaan tarkoituksena on lisäksi kumota puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta annettu laki sekä tehtäisiin tarpeelliset muutokset sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ja rikoslakiin.

    EU:n metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023 ja meneillään on siirtymäaika ennen asetuksen soveltamisen alkamista. Asetuksella pyritään minimoimaan EU:n osuus maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikentymiseen. Asetus koskee seitsemää hyödykettä – soijaa, öljypalmua, kahvia, kaakaota, kumia, nautakarjaa ja puuta – sekä näitä sisältäviä tai näistä valmistettuja tuotteita. Asetuksen soveltaminen alkaa pääosin 30.12.2025.

    Lisää aiheesta
    • EU:n kiisteltyyn metsäkatoasetukseen havitelleen nyt muutosta, jonka mukaan se ei käytännössä koskisi Suomen kaltaisia matalan metsäkatoriskin EU-maita.

      Metsäpolitiikka | Metsäkatoasetukseen havitellaan merkittävää muutosta: Ei koskisi käytännössä Suomea ja muita matalan riskin EU-maita

      Tilaajalle
    • EU on luokitellut Suomen matalan riskin maaksi metsäkadon osalta.

      Metsäpolitiikka | Suomi luokiteltu matalan riskin alueeksi EU:n metsäkatoseurannassa

    • Itävaltalaiselle sahateollisuusjätti Pfeiferille EU:n metsäkatoasetus toisi mukanaan mittavat uudet raportointivelvoitteet.

      Metsäpolitiikka | Metsäkatoasetuksen voimaantulo vaakalaudalla – Saksa painostaa EU:ta poikkeuksellisin keinoin

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    metsäkatolaki
    EU:n metsäkatoasetus
    Ruokavirasto
    Sari Essayah
    eduskunta
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin