Kinkkinen juurikääpä paljastuu yleensä vasta hakkuussa: Metsäkoneiden keräämä tieto auttaa riskin ennustamisessa
Hakkukoneiden keräämästä lahotiedosta on apua myös juurikäävästä kärsivien alueiden puulajivalinnassa.
Metsänomistajille merkittäviä taloudellisia tappioita aiheuttavaa juurikääpää on vaikea tunnistaa ennen hakkuuta. Uudessa hankkeessa taudin torjuntaa pyritään tehostamaan hakkuukoneiden keräämän lahotiedon avulla. Kuva: Rami MarjamäkiHakkuukoneiden keräämästä tiedosta voi olla apua juurikäävän torjunnassa, kertoo metsäkeskus.
Asiaa tutkitaan Luonnonvarakeskuksen, metsäkeskuksen ja Metsätehon yhteisessä TyviTuho-hankkessa, joka jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka.
Tyvilahon yleisin aiheuttaja on kuusenjuurikääpä. Sen lahottamat puut katkotaan hakkuissa eri tavalla kuin terveet puut. Metsäkoneenkuljettajien ammattitaitoon kuuluu tunnistaa tyvestä laho tukkipuu ja katkoa puu niin, että laho osa jää pois.
Hakkuukoneiden tietoa ja katkontaa analysoimalla voidaan arvioida juurikääpäisten runkojen osuutta. Näin juurikääpäisten alueiden puulajivalintaa olisi mahdollisuus ohjata täsmällisemmin hakkuukoneen tuottamaan lahotietoon perustuen.
"Lahotieto auttaa ennustamaan juurikääpäriskiä lähimetsissä ja siitä on apua myös, kun jatkossa valitaan metsikössä kasvatettavia puulajeja. Jos päätehakkuussa on havaittu tyvilahoa, ei samalle paikalle kannata istuttaa kuusta vaan esimerkiksi koivua”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Henna Höglund metsäkeskuksesta tiedotteessa.
Kuusenjuurikääpä aiheuttaa metsänomistajille merkittäviä taloudellisia tappioita. Tyvestä lahonnut tukki muuttuu vähemmän arvokkaaksi kuitu- tai energiapuuksi.
Juurikääpä alentaa myös puuston kasvua ja lisää puunkorjuun kustannuksia.
Juurikäävän torjunta on pakollista sulan maan aikana havupuuvaltaisissa kivennäismaan hakkuissa Etelä- ja Keski-Suomessa sekä havupuuvaltaissa turvemaan hakkuissa eteläisessä Suomessa.
”Tulevaisuudessa kantokäsittelyn tehokkuutta voidaan mahdollisesti lisätä virusten avulla. Tällöin juurikääpäisten kantojen kyky levittää tautia heikkenee. Hakkuiden ajoitus ja puulajin vaihto ovat kantokäsittelyn ohella tärkeä osa juurikäävän torjuntaa myös jatkossa”, sanoo Höglund.
Juurikäävästä kärsivissä metsiköissä on tärkeää suosia lehtipuustoa ja välttää alikasvosta metsänuudistamisessa.
Lahottajasieni hyötyy lämpenevästä ilmastosta, sillä sen tartunta-aika pitenee keskilämpötilojen noustessa. Lisäksi sienitauti etenee nopeammin, kun puun kasvu lisääntyy.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
