Väinämöisen veneenjälki halkoo järvenselkää − näistä syistä erikoinen ilmiö voi johtua
Vesistön pinnalla näkyvä tyyni juova on saanut kansanperinteessä nimityksen Väinämöisen veneenjälki tai Väinämöisen tie. Tieteellisiä selityksiä vedenpinnan viiruille on ainakin kolme.Tilaajalle
Akseli Gallen-Kallelan ikuistamat tyynen Keiteleen juovat eivät ainakaan johtuneet Langmuirin virtauksista. ”Ja varmasti taiteilijan vapauttakin on käytetty”, toteaa Antti Kanninen. Kuva: Akseli Gallen-KallelaJoskus järvellä tai merellä näkyy tyyneltä vaikuttavia pitkiä juovia, jotka halkovat muuten lainehtivaa veden pintaa. Ne voivat olla lähes suoria viiruja tai kaartuvia raitoja, jotka erottuvat selvästi ympäröivästä vedestä.
Ilmiölle on monia kansanomaisia nimityksiä, mutta tunnetuimpia ovat Väinämöisen veneenjälki tai Väinämöisen tie. Nimi viittaa Kalevalan Väinämöiseen, jonka veneen jäljen on sanottu jäävän tyynenä juovana veteen.
Tieteellisen selityksen antaminen kansanperinteessä kuvatuille ilmiöille voi olla monimutkaista. Erilaisia selityksiä vedenpinnan juoville löytyy ainakin kolme.
”Tällaisia poikkeavia alueita syntyy, kun veden pintaa muokkaavat erilaiset virtausilmiöt”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meriasiantuntija Anni Jokiniemi.
”Useimmiten näiden taustalta löytyy Langmuirin virtauksia, jotka syntyvät tuulen vaikutuksesta”, Jokiniemi jatkaa.
Langmuirin virtaukset edellyttävät yleensä noin kolmesta viiteen metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta.
Tuulen siirtäessä vettä, syntyy pinnan alle vastakkaisiin suuntiin pyöriviä virtauksia. Ilmiö on nimetty yhdysvaltalaisen fyysikon Irving Langmuirin mukaan.
”Talouspaperirullan muotoiset virtaukset pyörivät vaakatasossa vierekkäin, vähän niin kuin mankelin teloina. Joka toinen pyörii myötäpäivään ja joka toinen vastapäivään. Joka toisessa välissä vesi virtaa ylöspäin ja joka toisessa alaspäin.”
”Ja missä virtaus suuntautuu alaspäin, kertyy veden pinnalla kelluvaa roskaa, vaahtoa tai levää tähän kohtaan juovaksi.”
Langmuirin virtaukset edellyttävät yleensä noin kolmesta viiteen metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta.
”Pitää tuulla sopivasta suunnasta. Jos on todella pieni vesistö, niin siinä pituudet eivät riitä, mutta ilmiö voi syntyä myös järvellä, ei vain merellä.”
Jokiniemen mukaan virtaukset voivat kasata virtauksen kohdalle juovaksi mitä tahansa kevyttä ainesta. Vedenpintaan syntyviä viiruja on samalla alueella usein monia ja keskenään ne ovat samansuuntaisia.
”Periaatteessa voisi olla vaikka jotain öljyäkin, joka siihen pintaan sitten kalvona kertyy.”
”Voihan se pinta silloin kaukaa katsottuna näyttää erilaiselta.”
Toinen Väinämöisen veneen jäljen mahdollinen selitys on veden kumpuaminen pohjalta kohti pintaa. Silloin esimerkiksi tuuli työntää lämpimän pintaveden pois, ja sen tilalle nousee syvemmältä viileämpää vettä.
Vesi voi nousta pintaan myös pohjan muotojen tai esimerkiksi matalikon pakottamana. Kuvio on Langmuirin virtausta epäsäännöllisempi.
”Voihan se pinta silloin kaukaa katsottuna näyttää erilaiselta”, pohtii johtava asiantuntija Antti Kanninen Pohjois-Savon ely-keskuksen vesistöyksiköstä.
Kannisen mukaan kolmas mahdollinen syy ilmiölle voi löytyä vesistön sisäisistä aalloista. Niitä syntyy esimerkiksi silloin, kun veden kerrokset eroavat toisistaan lämpötilan tai suolaisuuden takia.
Sisäiset aallot eivät aina näy pintaan asti, mutta tietyissä oloissa ne voivat muodostaa tyyniä juovia tai raitoja veden pinnalle.
”Sisäinen aalto ja pinta-aalto voivat joskus kohdatessaan vahvistaa toisiaan, ja se voi aiheuttaa sen, että järven pinta näyttää erilaiselta.”
”Voisi ajatella, että kaikki tällaiset poikkeavat ilmiöt ovat saaneet saman kansanomaisen nimen.”
Kanninen viittaa Akseli Gallen-Kallelan maalaukseen Keiteleestä, jossa Väinämöisen teitä on ikuistettu taiteen keinoin.
”Siinä maalauksessa näkyy tyynen Keiteleen pintaan syntyneen juovia. Langmuirin virtauksesta tuskin on kyse, kun ne menevät ristiin rastiin. Ja varmasti taiteilijan vapauttakin on käytetty.”
Ehkä Gallen-Kallela todisti veden kumpuamista. Tai sisäisiä aaltoja. Joskus pienet tuulenpuuskatkin muovailevat pintavettä vain sieltä täältä.
Langmuirin virtauksista tulee asiantuntijoille eniten kyselyjä, mutta mikään yksittäinen selitys ei kata kaikkia Väinämöisen teitä.
”Voisi ajatella, että kaikki tällaiset poikkeavat ilmiöt ovat saaneet saman kansanomaisen nimen”, Kanninen toteaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
