Varustetaanko akulla seuraavaksi metsurikin? Eksoskeleton keventää raivaussahatyötä

Janakkalalainen Petri Kuossari osti reilu vuosi sitten fyysistä työtä helpottavan eksoskeletonin palvelusta, josta tuotteen voi ostaa jo ennen kuin se tulee markkinoille. Ostamalla tuotteen rahoittaa samalla sen tuotekehitystä, ja hinta jää yleensä reilusti alle lopullisen myyntihinnan.

Eksoskeleton-sana tarkoittaa ulkoista tukirankaa. Luonnossa sellainen löytyy monilta selkärangattomilta eläimiltä, kuten hyönteisiltä, hämähäkeiltä ja äyriäisiltä.

Kun termin googlaa, ensimmäisenä vastaan tulevat ylävartalolle tarkoitetut, selän ja käsien kuormitusta vähentävät valjaat, jollaiset Kuossarikin hankki. Niitä voi käyttää esimerkiksi rakennusalalla, missä hartiat ja niska ovat koetuksella olkapäiden yläpuolella työskennellessä.

Kuossarin akkukäyttöinen eksoskeleton puetaan jalkoihin. Lantiolla on vyö, jonka pitäisi pitää eksoskeleton paikoillaan.

”Olen hankkinut näihin hartioille puettavat valjaat. Tuntuu, että eksoskeleton lähtee muuten valumaan”, Kuossari kertoo.

Hän käyttää eksoskeletonia pääasiassa metsästäessä mutta on kokeillut laitetta myös vaelluksella Lapin erämaassa ja testannut, miten nopeasti saman pyörälenkin pääsee polkemaan eksoskeletonin kanssa ja ilman.

Tänään hän kokeilee laitetta taimikonhoidossa.

Asetuksia voi muuttaa kännykkäsovelluksella. Tässä käytössä on eko-tila, jolla saa 40 prosentin avustuksen. Kuva: Sanne Katainen

Kuossari pukee raivaussahan valjaat eksoskeleton-valjaiden päälle.

”Jos käyttää tätä vain metsätöissä, eksoskeletonin voisi kiinnittää suoraan raivaussahan valjaisiin”, hän neuvoo.

Ensivaikutelma eksoskeletonista käytöstä raivaussahan kanssa on hyvä.

”Ei häiritse ollenkaan. Saha ei ota kiinni valjaisiin.”

Kuossarin eksoskeletoniin voi valita esimerkiksi eko-tilan, jolloin laite antaa 40 prosentin avustuksen. Se sopii käytettäväksi itse raivauksen aikana. Jyrkässä ylämäessä Kuossari nostaa avustuksen sataan prosenttiin. Raivaussahankin kanssa kulkiessa kuoppaisen mäen nouseminen näyttää kevyeltä.

”Ihan kuin tasaisella kävelisi”, hän sanoo.

Eksoskeletonin antamasta avustuksesta voisi siis olla paljonkin iloa metsänhoitotöissä. Etenkin mäkisessä maastossa tai laajoissa urakoissa laite keventää työtä merkittävästi.

”Raivaaminen on raskasta. Pitää itsekin ottaa eksokseleton jatkuvaan käyttöön tässä hommassa”, Kuossari pohtii.

Eksoskeleton on kevyt, eikä sitä juuri huomaa päällä. Kuva: Sanne Katainen

Laite saa jyrkän ylämäen tuntumaan siltä, kuin kävelisi tasaisella maalla. Kuva: Sanne Katainen

Joku saattaa miettiä, miksi helpottaa fyysistä työtä, joka on samalla erinomaista hyötyliikuntaa?

”Sähköpolkupyörillekin naureskeltiin aikanaan, ja nyt niitä näkee joka paikassa”, Kuossari sanoo.

Hänen käyttämässään laitteessa on myös ominaisuus, joka tukee ihmistä, jos tämä esimerkiksi horjahtaa tai meinaa kaatua. Sillä voi parantaa metsässä liikkuvan turvallisuutta.

”Ja on tässä myös fitness-moodi. Jos haluaa tehdä liikkumisesta raskaampaa, niin laitteeseen voi laittaa vastusta.”

Ehkä eniten hyötyä eksoskeletonista on niille, joiden liikuntakyky on jostain syystä heikentynyt. Kuossari kuuluu Facebook-ryhmään, jossa laitteen omistajat kertovat kokemuksistaan.

”Esimerkiksi monet leikkauksesta toipuvat ovat päässeet uudelleen kävelemään näiden avulla”, hän sanoo.

Petri Kuossari on tehnyt itselleen valjaat, jotka auttavat eksoskeletonia pysymään paremmin päällä. Kuva: Sanne Katainen

Hämeen ammattikorkeakoulu Hamkin mielestä eksoskeleton ei ole lainkaan hullumpi väline taimikonhoitoon. Oppilaitoksen Exo Forest -hanke kehittää alaraajoja avustavaa eksoskeletonia, joka vähentää taimikonhoidon fyysistä kuormitusta.

Taimikonhoidossa toistuvat kumartelu, kyykistyminen ja taakkojen kantaminen. Ne kuormittavat etenkin alaraajoja ja selkää, ja seurauksena voi tulla tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

Alan työntekijät ovat ikääntyviä, työvoimaa on vähän ja alalle hakeutuminen nihkeää. Eksoskeletonista voisi ammattikorkeakoulun mukaan saada apua raivaussahan käyttöön tai taimien istutukseen.

Vain 1,5 prosenttia metsänistutuksesta tehdään koneellisesti. Raivauksesta osuus on kymmenen prosenttia.

Hamkin puettavan älykkyyden hankkeessa havaittiin, että yläraajoja tukevat eksoskeletonit kyllä keventävät työtä, mutta taimikonhoidossa olisi enemmän hyötyä alaraajoja tukevasta ratkaisusta.