Harjulinja kulkisi Korpi-Jussin mäellä 96 metriä leveänä puuttomana kaistaleena. Sami Savolaisen arvion mukaan heidän metsämaansa korvattaisiin summalla, jolla pystyisi ostamaan tilalle ”tuottamatonta suota”. Kuva: Petteri Kivimäki”Kertakorvaus tuntuu pelleilyltä” – Sami Savolaisen ja sisarusten metsät ovat jäämässä voimalinjan alle
Datakeskuksilla on pitkä varjo. 4 000 kilometriä uusia valtavia sähkölinjoja leikkaa valtakunnan metsiä ja peltoja.TilaajalleKonnevedellä asuvalla Sami Savolaisella tunteet puskevat pintaan, kun puheeksi tulee suunniteltu voimansiirtolinja. Savolaiselta ja hänen sisaruksiltaan niin sanottu Harjulinja on halkaisemassa kaksi hyvässä kasvuvaiheessa olevaa metsätilaa.
”Kumpikin on velkarahalla hankittuja. Toinen niistä on äidiltä ostamamme kotitila, joka on ollut suvun hallussa vuodesta 1690. Olen itse käyttänyt ainakin viisituhatta tuntia tilojen kunnostamiseen ja hoitamiseen sekä sisarien ja aiempien sukupolvien työt päälle”, Savolainen tilittää kotimetsässään.
Johtokäytävän lunastushintaa hän pitää pelleilynä, sillä metsätulot loppuvat kertakorvauksen jälkeen siihen.
”Suhtautuminen talouden kannalta olisi erilaista, jos meneteltäisiin niin kuin aurinkopaneelipuistojen kanssa. Niistä tulee joka vuosi tuloa.”
”Maanomistajat joutuvat tyytymään pakkolunastuksen kertakorvaukseen.”
Sähkönkulutus tulee lisääntymään datakeskus- ja sähkökattilahankkeiden vauhdittamana. Se taas tietää uusia voimalinjoja ja entisten vahvistamista.
Kantaverkon voimajohtoja on nyt 15 000 kilometriä, ja seuraavan kymmenen vuoden aikana niitä tarvitaan arviolta 4 000 kilometriä lisää. Johtoalueita kantaverkon alla on nyt 63 000 hehtaaria, ja kantaverkkoyhtiö Fingrid uskoo pinta-alan kasvavan kymmenessä vuodessa noin 12 000 hehtaarilla.
Voimalinjoihin ja sähköasemiin investoidaan kymmenvuotiskaudella 5,2 miljardia euroa, mikä on historian merkittävin satsaus Suomen kantaverkkoon.
Kantaverkko on valtakunnallinen suurjänniteverkko, joka välittää sähköä kaikkialle maahan muun muassa paikallisten jakeluyhtiöiden verkkoon.
Mediassa on keskitytty ruotimaan, nostavatko datakeskukset sähkön hintaa. Sitä ei vielä tiedetä, mutta varmaa on se, että sähkölinjojen alle jää maanomistajilta paljon peltoa ja metsää.
Suuria voimalinjoja vedetään tällä hetkellä pääasiassa pohjoisesta etelään, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin maankäyttö- ja ympäristöyksikön päällikkö Mika Penttilä. Päälinjoilla on omat nimensä.
”Lakeuslinja tulee kulkemaan Kalajoelta Etelä-Suomeen Hausjärvelle ja Järvilinja Vaalasta Joroisille. Harjulinja, jonka ympäristövaikutusten arviointi on vasta kesken, kulkee Pyhäjärveltä Korialle.”
Pohjois–eteläsuuntaisia linjoja tarvitaan, koska vesi- ja tuulivoimaa tuotetaan paljon pohjoisessa ja länsirannikolla, mutta kulutuksen enemmistö on etelässä. Myös isommat yhteydet Ruotsiin ovat pohjoisessa Tornionjoella.
”Meillä on sähkömarkkinalain perusteella liittämisvelvollisuus, eli joudumme liittämään sähköverkkoon kaiken tuotannon ja kulutuksen.”
Jos pitkiä linjoja tuskailevat maanomistajat, niin sama päänvaiva on Fingridilläkin. Uusien, suurten sähkönkäyttäjien toivotaan sijaitsevan lähellä voimaloita, jolloin vältyttäisiin mittavien linjojen rakentamiselta.
Kun tiedossa on isoja datakeskusten tyyppisiä sähkönkäyttäjiä, Fingrid pyrkiikin ohjaamaan niitä lähemmäs sähköntuotantoa.
Oliko teillä tällaisia keskusteluja esimerkiksi Googlen kanssa?
”Käymme kaikkien liittyjien kanssa pitkällisiä keskusteluja etukäteen, koska suuret hankkeet vaikuttavat kantaverkon kehittämiseen.”
Fingridillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kieltäytyä ulottamasta kantaverkkoa sinne, missä se on tarpeen.
”Meillä on sähkömarkkinalain perusteella liittämisvelvollisuus, eli joudumme liittämään sähköverkkoon kaiken tuotannon ja kulutuksen.”
Syyskuinen aamu-usva hälvenee Korpi-Jussin mäen yltä ja paljastaa parhaassa kasvussaan olevan männikön. Kuva: Petteri KivimäkiMTK:n maankäytön asiantuntijan Juho Ikosen mukaan juuri voimalinjat ovat maanomistajien kannalta hankalimmat, päin vastoin kuin itse datakeskukset.
”Datakeskuksen tarvitsema sähkönsiirtolinja voidaan toteuttaa pakkokeinoin. 110 kilovoltin ja sitä isommat voimalinjat menevät aina lunastusmenettelyyn.”
”Maanomistajat joutuvat tyytymään pakkolunastuksen kertakorvaukseen, ja korvaus määritellään sen mukaan, mitä lunastettava menettää, eikä mitä lunastaja saa. Datakeskushankkeet sen sijaan ostavat tuotantoalueen markkinaehtoisesti kauppaan kannustavin hinnoin”, Ikonen toteaa.
Fingridin Penttilä vahvistaa, että linjojen johtokäytävät hankitaan lunastamalla. Johtokäytävää ei osteta eikä vuokrata maanomistajalta, vaan kantaverkkoyhtiö lunastaa oikeuden käyttää maata ja rajoittaa maanomistajan toimintaa.
”Johtojen alla ei voi kasvattaa puita ja reunoillakin puuston kasvua on rajoitettu siten, että puut eivät kaatuessaan saa ulottua sähköjohtoihin”, Penttilä konkretisoi.
Lunastuskorvaukset määritellään maanomistajakohtaisesti, ja ne määrittää lunastustoimikunta. Tavoitteena on, ettei haitankärsijän taloudellinen asema muutu. Viime vuonna lunastuskorvauksiin lisättiin 25 prosentin korotus.
Paikallisen hirviporukan kota on jäämässä voimalinjan alle. Savolainen kertoo, että metsästysseura on enää ainut kyläkunnan sosiaalinen yhteisö. Kuva: Petteri KivimäkiPenttilä tunnistaa johtoalueiden hankintaan liittyvät ristiriidat.
”Rakennamme sähköverkkoa yhteiskunnallisiin tarpeisiin, minkä maanomistajat yleensä hyväksyvätkin. Vastaavasti he kysyvät, että miksi juuri heidän maalleen.”
Kaikille 400 kilovoltin linjoille tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Siinä yhteydessä reittejä yleensä tarkennetaan saadun palautteen perusteella. Reittimuutosten tekemiseen vaikuttaa kuitenkin lukuisia tekijöitä, ja joskus parhaan reitin löytäminen on Penttilän mukaan haasteellista.
Ikonen uskoo, että datakeskuslinjojen rakentaminen aiheuttaa jatkossa vastustusta, myös järjestäytynyttä sellaista. Esimerkiksi Harjulinjan osalta aktivoitunut Järvi-Suomen puolesta ry kertoo vastustavansa datakeskusten sähkönsiirtolinjoja ja puolustavansa ”sitä Järvi-Suomea, joka useimmilla suomalaisilla on sielussaan”.
Ikonen korostaa, että energiansiirron hyväksyttävyysongelma tulee ottaa vakavasti.
”Nykyjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Vihreän siirtymän hyväksyttävyys edellyttää, että myös vaikutukset kantavat ihmiset pääsevät osallisiksi hyödyistä”, Ikonen painottaa.
Männikön kasvupaikka on Savolaisen mukaan mainio. Kuva: Petteri KivimäkiKorjattu 24.9.2026 klo 15:47 voimalinjakarttaa. Pinkkien linjojen selite vaihdettu ”nykylinjojen vahvistamisesta” muotoon ”Mahdollisia uusia yhteyksiä”. Vihreistä linjoista poistettu Tornion seudun Ruotsin-yhteydet, koska ne on jo toteutettu.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
