
Suomalaiset ja kansantalous voisivat paremmin, jos elämässä olisi enemmän luontoa ja vihreyttä.
Luontoympäristöjä kannattaisi säästää, viherrakentamista lisätä ja ihmisiä viedä luontoon, sillä niin säästyisi rahaa ja terveys kohenisi. Tämä ilmenee tutkimusten pohjalta kootusta selvityksestä, jonka Luonnonvarakeskus Luke ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL laativat Sitran tilauksesta.
Sen mukaan kaupunkien viheralueiden väheneminen kymmenellä prosentilla kasvattaa pelkästään masennuksen, kakkostyypin diabeteksen ja astman hoitokustannuksia jopa 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Viikoittaiset luontokäynnit säästäisivät satoja miljoonia euroja.
Kaikkiaan luontoaltistuksen lisääminen voisi tuoda noin 2,5 miljardin euron vuosihyödyn. Belgiassa on näet laskettu, että ihmisen terveyshyöty luonnosta on 464 euroa vuodessa.
Luonto suojaa melulta, saasteilta ja kuumuudelta, kohentaa mielialaa ja lievittää stressiä. Se antaa monipuolista liikuntaa, joka rasittaa usein vähemmän kuin sisäliikunta, ja suojaa ylipainolta sekä diabetekselta. Kosketus maaperään ja kasvillisuuteen vahvistaa immuunipuolustusta.
Nyt suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa viettää yhä vähemmän aikaa luonnossa. Lisäksi tiivistyvä kaupunkirakentaminen supistaa viheralueita.
Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomessa vuosittain 11 miljardin euron kustannukset, sydän- ja verisuonitaudit yli neljän, astma ja allergiat lähes kahden ja ihmisten liikkumattomuus kolmen miljardin euron kustannukset.
Selvitys suosittelee Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa, jossa luonto olisi osa ihmisten arkea ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa esimerkiksi luontoreseptin ja terveysmetsän muodossa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
