Selvitys: Metsäviennin hiilikädenjälki eli ilmastohyöty kattaa liki puolet Suomen päästöistä

Suomen vihreän viennin tuottamat päästövähennykset eli hiilikädenjälki ylittää Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) Afrylla teettämän selvityksen perusteella Suomen hiilipäästöt.

Pelkästään metsä- ja kemianteollisuuden viennin ilmastohyöty on 37 miljoonaa hilidioksiditonnia, kun Suomen hiilijalanjälki eli hiilipäästöt ovat 49 miljoonaa tonnia.

Aiemmin VTT on arvioinut Suomen metsäteollisuuden viennin ilmastohyödyksi 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mutta hyöty on siitä todennäköisesti kasvanut. Afryn selvityksessä on laskettu metsä-, kemian- ja tekstiiliteollisuuden hyödyt yhteen, koska ne osittain linkittyvät toistensa päälle.

Selvityksessä on laskettu metsä-, kemian- ja tekstiiliteollisuuteen seuraavat toimialat: Sellu, sahatavara, paperi ja kartonki, kumi- ja muovituotteet, öljytuotteet, kemikaalit ja kemialliset tuotteet, lääkkeet ja lääkeaineet sekä kuitu- ja tekstiilikangastuotteet.

Maa-, metsä- ja kalataloustuotteiden sekä elintarvikkeiden viennin ilmastohyöty on selvityksessä arvioitu nollan arvoiseksi, samoin lääkintätavarat, huonekalut ja vapaa-ajan tarvikkeet.

Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom kertoo, että painopaperin vienti ei lisää paljon Suomen hiilikädenjälkeä, mutta kartongin vienti paljonkin, koska sillä syrjäytetään fossiilisia raaka-aineita ja muovia.

Myös sahatavara syrjäyttää esimerkiksi terästä tai muita fossiilisia tuotteita.

Lisäksi metsäteollisuus tuottaa biopolttoaineita ja biotekstiilejä ja komposiittia.

EK haluaa nostaa vihreän viennin Suomen ilmastopolitiikan uudeksi tavoitteeksi,.

Suomen vienti tuottaa maailmalla päästövähennyksiä 63 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin verran. Todellinen kädenjälkivaikutus on oletettavasti vielä suurempi, sillä luku sisältää vain Suomen vientitilastoihin kirjautuvan viennin ilmastovaikutukset.

EK uskoo, että viennin ilmastohyöty on pian kaksinkertaistettavissa.

Vientiteollisuus painottaa pärjätäkseen kolmea asiaa: Uusia osaajia Suomesta ja ulkomailta, tutkimusrahoitusta sekä kilpailukyvyn turvaamista, eli uusia kustannuksia ei pitäisi tulla valtiolta.