Kuva Lappeenrannassa viime kesänä järjestetystä harjoituksesta, jossa harjoiteltiin raatojen noutoa metsästä käytännössä. Kuva: Eija Vallinheimo
Metsästäjät lähtevät nyt etsimään villisikojen raatoja tartuntavyöhykkeeltä
Ruokavirasto järjesti vapaaehtoisille metsästäjille keskiviikkoiltana koulutuksen maastoetsinnöistä. Toistakymmentä metsästäjää oli valmiina lähtemään etsintöihin heti torstaiaamuna.Tilaajalle
Kuolleiden villisikojen etsintä metsästä vaatii tarkkaa silmää ja hyvää kuntoa. Kuva viime kesän ASF-harjoituksesta Lappeenrannasta. Kuva: Eija VallinheimoRuokaviraston asiantuntijat kouluttivat keskiviikkona reilut sata vapaaehtoista metsästäjää kuolleiden villisikojen etsintään Kaakkois-Suomessa afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartuntavyöhykkeellä.
”Minusta tilaisuudessa oli nähtävissä metsästäjien halu ja valmius auttaa.”
”Ruokavirasto kertoi tilaisuudessa etsinnän bioturvallisuudesta ja Rajavartiolaitos piti myös puheenvuoron rajavyöhykeluvan hakemisesta”, kertoo koulutukseen osallistunut metsästäjä Tuukka Vuorinen.
Vuorisen mukaan Ruokavirasto tarjosi tilaisuudessa metsästäjille työsopimuksia etsintätöihin.
”Arviolta 95 prosenttia osallistujista pisti sopimukseen heti nimensä. Väkeä etsittiin jo heti huomiselle ja toistakymmentä henkeä oli valmiita lähtemään etsintöihin”, hän kertoi keskiviikkona.
”Minusta tilaisuudessa oli nähtävissä metsästäjien halu ja valmius auttaa ja hyvä ilmapiiri”, Vuorinen arvioi.
Tilaisuudessa oli korostettu, ettei etsijöillä tule olla kytköksiä sikalamaailmaan, jotta tauti ei ajaudu sikatilalle. Etsintöjen tarkoituksena on löytää tartuntavyöhykkeeltä kaikki mahdolliset kuolleet villisiat ja niiden raadot. Etsijät eivät kerää niitä pois, vaan erillinen noutoporukka noutaa ne myöhemmin maastosta. Raatojen noutoporukka koulutetaan myöhemmin erikseen.
Maastoa haravoidaan järjestelmällisesti erikseen suunnitellulla tavalla. Etsinnöissä käytetään apuna We hunt -ohjelmaa, jonka avulla voidaan heti löydöspaikan päällä antaa koordinaatit muiden etsijöiden nähtäväksi ja myös ottaa kuvia jaettavaksi ohjelmassa.
Ruokavirasto kertoo, että jos etsinnöissä löytyy kuolleita villisikoja, raadot noudetaan maastosta tautiturvallisesti ja niistä otetaan ASF-näytteet. Villisikojen ruhot tullaan keräämään vuototiiviisiin kontteihin ja kuljetetaan käsittelylaitokseen käsiteltäviksi niin, että virus tuhoutuu ruhojen mukana. Keräilyssä ja kuljetuksessa on noudatettava viranomaisten ohjeita muun muassa varusteista, pesusta ja desinfektiosta, niin ettei tartuntaa levitetä eteenpäin.
Valtioneläinlääkärit ja eläinlääkäritaustaiset jaostopäälliköt johtavat toimintaa paikan päällä, ottavat näytteitä mahdollisesti löydetyistä raadoista ja huolehtivat bioturvallisuudesta.
Euroopan metsästäjien keskusjärjestön Facen pääsihteeri David Scallan, on ilmaissut tyytyväisyytensä metsästäjien hyödyntämiseen tilanteen ratkaisussa.
"Metsästäjät on nähtävä osana ratkaisua. Heillä on tarvittava tieto, läsnäolo kentällä ja käytännön kokemus, jotta he voivat antaa tärkeän panoksen taudin seurantaan ja hallintaan. Näimme, kuinka tämä lähestymistapa edisti ASF:n onnistunutta hävittämistä Ruotsissa", Scallan kommentoi tiedotteessa.
Facen mukaan juuri metsästäjät ovat erityisen hyvässä asemassa osallistumaan kuolleiden tai sairaiden villisikojen havaitsemiseen ja raportointiin, osallistumaan järjestettyihin ruhojen etsintöihin ja näytteenottoon, toteuttamaan bioturvallisuustoimenpiteitä ja toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä avustamaan kohdennetussa villisikojen hallinnassa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
