Kuitupuun matka metsästä tehtaalle maksaa enemmän kuin mitä puusta maksetaan metsänomistajalle

Metsäteho oy:n tilaston mukaan puunkorjuun ja puukuljetusten kustannukset pysyivät lähes ennallaan vuonna 2025.

Puunkorjuun nimelliset yksikkökustannukset laskivat yhden prosentin verrattuna vuoteen 2024, kun taas kaukokuljetuksen yksikkökustannukset nousivat prosentin samana aikana.

Puunkorjuun yksikkökustannukset olivat keskimäärin 13,46 euroa kuutiolta ja kuljetukset keskimäärin 11,46 euroa kuutiolta viime vuonna.

Puunkorjuun kustannukset vaihtelivat tavalliseen tapaansa hakkuutyypeittäin. Yksikkökustannukset ensiharvennuksessa olivat 22,61 euroa kuutiolta, muissa harvennuksissa 17,81 euroa ja uudistushakkuissa 10,13 euroa.

Raakapuun hankinnan yleiskustannukset olivat keskimäärin 3,96 euroa kuutiolta ja nousivat 4 prosenttia edellisvuodesta.

Yleiskustannuksilla tarkoitetaan puunhankinnan kaikkia muita kuluja, jotka eivät kuulu suoraan korjuun ja kuljetuksen kustannuksiin. Näitä ovat esimerkiksi hankintahenkilöstön palkat.

Kun lasketaan kaikki kulut yhteen, puun saaminen metsästä tehtaalle on maksanut ensiharvennuksessa keskimäärin 38 euroa kuutiolta, muussa harvennuksessa 33,23 ja päätehakkuussa 25,55 euroa.

Harvennuksissa korjuu ja kuljetus ovat maksaneet teollisuudelle usein enemmän kuin mitä metsänomistaja on saanut puusta pystykaupassa.

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan mäntykuidun keskihinta ensiharvennuksessa oli viime vuonna 25,58 euroa kuutiometriltä. Tämä on noin neljäkymmentä prosenttia vähemmän kuin mitä saman puun korjuu ja kuljetus on maksanut. Tällä hetkellä kuitupuun hinta ensiharvennuksissa on alle 16 euroa.

Kuitupuun hinnan laskettua ja polttoaineiden kallistuttua tänä vuonna kuilu puun hinnan ja sen hankinnan kustannusten välillä kasvaa entisestään.

Autokuljetuksen osuus kuljetetusta puumäärästä oli 68,5 prosenttia, rautatiekuljetusketjun 27,9 prosenttia ja vesitiekuljetusketjun 3,6 prosenttia.

Mielenkiintoinen pidemmän ajan trendi on se, että rautatiekuljetuksien osuus on lisääntynyt tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana.

”Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on varmaan yksi tekijä siinä taustalla. En näe syytä, miksi kehitys olisi kääntymässä ainakaan laskuun”, sanoo Metsätehon tutkija Markus Strandström.

Rauta- ja vesitiekuljetusten yksikkökustannukset olivat selvästi korkeammat kuin autokuljetusten: maantiekuljetuksissa kustannukset olivat noin kymmenen euroa kuutiolta, kun rauta- ja vesitiekuljetuksissa ne olivat noin 15 euroa kuutiolta.

Jos hintaa tarkastellaan taas kuutio kohti kuljettua kilometriä, autokuljetus on kallein, ja vesi ja junakuljetukset halvempia.

”Kuutiokilometriä kohden asia keikahtaa toisin päin. Junalla tuodaan puuta kauempaa. Jos pitäisi pitkiä matkoja kuljettaa rekalla, se tulisi taas kalliimmaksi”, Strandström sanoo.

Puunkorjuun reaalisten yksikkökustannusten trendi on ollut laskeva 2010-luvulta eteenpäin. Lasku on ollut kuitenkin hyvin hidasta.

Strandströmin mukaan ympäristöstä tulee nyt monia haasteita, jotka voivat tulevaisuudessa kääntää kehityksen.

”Korjuuolosuhteet vaikeutuvat, talvet ovat hankalampia ja kohteiden kertymät todennäköisemmin pienenevät kuin kasvavat. Moni asia siis kampeaa kustannuksia ylöspäin. Sitä vastaan pyritään kehittämään korjuuta ja kuljetuksia, jotta kustannuspaineita saataisiin hillittyä."

Strandström ei ota kantaa siihen, miten nykyinen polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa puun hintakehitykseen.

Polttoaineiden kallistuminen kuitenkin kasvattaa puunhankinnan kustannuksia.

Jos nousseita kustannuksia ei saada siirrettyä hintoihin, teollisuuden kannattavuus heikkenee ja paineet muiden kulujen painamiseen alas kasvavat.

Metsätehon tilasto kattaa 75 prosenttia teollispuun puunkorjuusta ja 88 prosenttia kaukokuljetuksista. Tilasto kootaan Metsäteho oy:n omistajilta, joita ovat esimerkiksi UPM, Stora Enso ja Metsä Group.

Tilaston kustannukset ovat korjuu- ja kuljetusyrityksille maksettuja suoranaisia arvonlisäverottomia kustannuksia.