Metsänomistajia syyllistetään siitä, ettei metsiä suojella tarpeeksi, mutta kun suojeluun tarjoaa kohteita, ne eivät kelpaa, kirjoittaa eräs vastaajista. Kuva: Petteri Kivimäki
Metsänomistajat ovat valmiita lisäämään suojelualaa, kunhan rahoitusta löytyy
Yksityismetsien vapaaehtoisen suojelun määrärahojen lisääminen saa MT Metsän verkkokyselyssä kannatusta lukijoilta. Valmiutta suojeluun on, kunhan se on rahoituksen osalta aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto hakkuille.Tilaajalle
Yksityisen omaisuuden suojelun tulee perustua kilpailukykyiseen markkinavaihtoehtoon, ei pakkoon, kiteyttää eräs vastaaja. Kuva: Petteri KivimäkiPitäisikö yksityismetsien vapaaehtoisen suojelun määrärahoja lisätä, kysyttiin MT Metsän verkkokyselyssä. Reilusta tuhannesta vastaajasta myöntävästi vastasi 64 prosenttia. Osa halusta rajoittaa metsien käyttöä ja hakkuumääriä, mutta suurin osa siksi, että suojelu tulee olla metsänomistajalle taloudellisesti kannattava vaihtoehto.
Suojelun vapaaehtoisuutta pidetään tärkeänä joka tapauksessa.
”Yksityisten metsänomistajien into vastikkeettomaan suojeluun ei riitä riittävän suojelutason saavuttamiseen, joten määrärahojen kasvattaminen on ainoa vaihtoehto monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ei voida vaatia yksityisen maanomistajan kustantavan omalla elinkeinollaan suojelua, josta hyötyy koko yhteiskunta.”
”Luontoarvoiltaan merkittäviä vanhoja metsiä ei ole etenkään eteläisessä Suomessa yhtään ylimääräisiä. Yksityisen omaisuuden suojelun tulee kuitenkin perustua kilpailukykyiseen markkinavaihtoehtoon, ei pakkoon. Metso-ohjelma on tarjonnut kohdallani kilpailukykyisen vaihtoehdon hakkuille.”
”Luontoarvot pitäisi nähdä julkishyödykkeenä, joita omistaja voi halutessaan myydä kilpailukykyisillä julkisrahoitteisilla markkinoilla. Markkinaohjauksen pitäisi olla sellainen, että jos metsässä on merkittäviä suojelualueita, se on aina selvästi kannattavampaa kuin hakkuu.”
”Koska EU tulee vaatimaan lisää suojelualueita, lisämäärärahoilla saataisiin katettua tästä pinta-alasta osa. Tämä vähentäisi talousmetsille kohdistuvaa suojeluvelvoitetta. Samalla olisi mahdollisuus saada tuottoa metsäalueista, jotka ovat puutuotannoltaan huonoja mutta tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta.”
”Ei voida vaatia yksityisen maanomistajan kustantavan omalla elinkeinollaan suojelua, josta hyötyy koko yhteiskunta.”
Metsiensä suojelusta kokemuksia omaavilla mielipiteitä on puolesta ja vastaan:
”Rahoja olen käyttänyt sekä pysyvään että määräaikaiseen suojeluun. Näin hienoja kohteita en kuitenkaan koskaan hakkaisi, joten hyvä kun saa jonkun korvauksen.”
”Moni metsänomistaja on pettynyt nykyiseen rahoitukseen, kun omat erityisen hienot luontokohteet eivät kelpaa suojeluun. Metsänomistajia syyllistetään siitä, ettei metsiä suojella tarpeeksi, mutta kun suojeluun tarjoaa kohteita, ne eivät kelpaa.”
”Näin hienoja kohteita en kuitenkaan koskaan hakkaisi, joten hyvä kun saa jonkun korvauksen.”
Valtion metsien suojelu yksityisten sijaan saa kannatusta, samoin Etelä-Suomen metsien suojelun lisääminen.
”Yksityismetsien hoito on pääsääntöisesti parempaa kuin valtion metsien. Siis käytetään valtion maita ensisijaisesti suojeluun.”
”Valtion pitää suojella omat metsänsä ja kaikki vanhat metsät etelässä, josta ne on hakattu surutta rakentamisen alta! Pohjoisessa metsät ovat hyvällä tolalla. Hoidetut turvemaat puskee puuta minkä ehtii, ja suojelualueita on riittävästi.”
Juuri nyt siihen ei ole varaa lisätä määrärahoja, sillä valtion rahat tarvitaan akuutimpiin haasteisiin, vastasi eräs lukija. Kuva: Petteri KivimäkiSuinkaan kaikki vastaajat eivät kannata suojelun määrärahojen lisäämistä. Moni vastaaja haluaa pistää valtion rahat toisaalle heikossa taloustilanteessa.
”Juuri nyt siihen ei ole varaa – valtion rahat tarvitaan akuutimpiin haasteisiin. Kuka tietää millainen lama on tulossa Ukrainan sodan vuoksi, kun koko Eurooppa näyttää putoavan kehityksen kelkasta. Ehkä tarvitsemme kansan elättämiseksi kaikki metsästä saatavat tulot.”
”Metsänomistajat eivät ilman korvauksia voi luopua omaisuudestaan. Eivät täällä muutkaan siihen kelkkaan lähde. Kukaan ei varmasti luopuisi esimerkiksi maistaan järvien rannoilla.”
Suojelun lisäämiseen suhtaudutaan varauksella, sillä vaarana on metsänomistajan oikeuksien mitätöiminen.
”Tuotto-odotusten pitää täyttyä. Kukaan muukaan ei luovuta pääomansa tuottoa, varsinkaan niiden hyväksi, jotka ovat jatkuvasti lisäämässä maaseudun elinvoiman kurjistumista.”
”Pitää kasvattaa. Metsän omistajat eivät ilman korvauksia voi luopua omaisuudestaan. Eivät täällä muutkaan siihen kelkkaan lähde. Kukaan ei varmasti luopuisi esimerkiksi maistaan järvien rannoilla.”
”Nyt korvaus on symbolinen ja sitoo metsänomistajan pitkäksi aikaa. Päädyin suojelun sijaan poimintahakkuuseen ja teen itse parhaaksi katsomiani suojelutoimia mm. säästämällä vanhat puut ja katajat.”
”Jos yhteiskunnassamme on halua mieluummin suojella metsiä, kuin käyttää niitä yhteiskunnan kehittämiseen ja ylläpitoon, täytyy löytyä myös halua ja maksukykyä metsästä nyt toimeentulonsa saavien sänkyyn ruokkimiseen. Ei voi olla niin, että vuosikymmenten metsänhoidollinen työ varastetaan yksilöiltä ’yhteisen globaalin edun’ nimissä. Kustannuksiin on osallistuttava kaikkien, se on hinta suojelusta.”
”Lähinnä näkisin, että metsänomistajia, jotka turvaavat teollisuuden raaka-aineen saannin ja Suomen talouden vakauden, heitä pitäisi tukea. Itse ostaisin suojeluun vaikka Belgiasta, Saksasta tai Ranskasta kohteita – mutta tosiaan, ne kohteethan on hävitetty jo satoja vuosia sitten.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
