Kesähakkuista säädetään metsämaissa eri tavoin – Suomi erottuu muista

Metsälakia muutettiin Suomessa kesäkuun alussa. Metsäkeskuksen mukaan pesintäaikana hakkuita ei saa tehdä rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, rantametsissä tai korvissa.

Lakimuutoksella pyritään huomioimaan lintujen pesintä paremmin hakkuiden ja metsänhoidollisten toimenpiteiden yhteydessä.

Muutoksen taustalla oli Euroopan unionin (EU) tuomioistuimen päätös Viron pesintäaikaisiin hakkuisiin liittyen. Päätös tarkensi unionin lintudirektiivin tulkintaa hakkuiden yhteydessä.

Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Erno Järvisen mukaan Suomi on pohjoisista maista ainut, joka on muuttanut omaa lainsäädäntöään tuomioistuimen päätöksen jälkeen.

Virossa korkeimman oikeuden päätös tarkensi ympäristökeskuksen toimivaltuuksia kesähakkuiden yhteydessä. Ratkaisu hylkäsi metsäyritysten valitukset liittyen ympäristökeskuksen asettamiin hakkuurajoituksiin.

Viron ympäristökeskuksen Olav Avarsalun mukaan korkeimman oikeuden päätöksen myötä ympäristökeskuksen valvonta voi nyt erottaa linturikkaat ja vähemmän linturikkaat metsät toisistaan.

Päätöksen myötä ympäristökeskus voi pidättää hakkuut metsissä, jotka se näkee linturikkaiksi.

Metsälain uudistus rajoittaa hakkuita muun muassa rehevissä lehtimetsissä.  Kuva: Johanna Kokkola

Ympäristökeskus tulkitsee linturikkaissa metsissä tehdyt pesintäaikaiset hakkuut tahallisiksi pesien tuhoamisiksi. Tämän vuoksi hakkuut näissä metsissä on lakkautettu pesimäkauden vilkkaimpana ajankohtana.

Ympäristökeskus voi asettaa hakkuukieltoon myös vähemmän linturikkaita metsiä, jos niistä on löydettävissä konkreettisia todisteita lintujen pesinnöistä.

Avarsalu korostaa, että ympäristökeskuksen valvonta keskittyy lähinnä metsiin, jotka luokitellaan linturikkaiksi ja joissa pesimäaikaiset hakkuutoimet aiheuttaisivat merkittävää haittaa lintujen pesimiselle.

Korkeimman oikeuden päätöksen noudattaminen on kuitenkin metsänomistajien vastuulla.

Avarsalun mukaan puolet maan metsistä kuuluu Viron valtionmetsien hallinnoinnin piiriin, joissa pesimäaikainen hakkuukielto on ollut voimassa jo ennen lain tarkentamista.

Myös yksityismetsissä hakkuukieltoa kunnioitetaan suurelta osin, lukuun ottamatta muutamia yksittäistapauksia, Avarsalu kertoo.

Metsälain uudistaminen on vaikuttanut pesintäaikaisiin hakkuisiin. Kuva: Rottne Industri AB

EU-päätös on puhuttanut Suomen ja Viron lisäksi myös muualla.

Ruotsin metsäviranomaisen metsäjohtaja Linda Erikssonin mukaan pesimäaikaisia hakkuita ei ole Ruotsissa rajoitettu lainsäädännön nojalla. Lintujen tahallinen häirintä niiden pesimäaikana on kuitenkin kiellettyä.

Erikssonin mukaan arvio hakkuiden vaikutuksista tulee tehdä tilanne- ja lajikohtaisesti. Mikäli häiriö on kyseisen lintulajin kannalta pientä ja ei aiheuta liiallista uhkaa, ei hakkuille ole lain puitteissa esteitä.

Ruotsin metsäsektorilla lajien suojelu tarkoittaa sitä, ettei erikseen suojelluille lajeille saisi koitua metsäteollisuuden toiminnasta harmia.

Käytännössä suojelua toteutetaan välttämällä hakkuita puissa, joissa pesintää on havaittu. Myös suojavyöhykkeet voivat helpottaa toimintaa.

Eriksson huomauttaa, että vielä toistaiseksi on hankala sanoa, miten EU:n ennakkopäätös tulee metsäsektoriin vaikuttamaan.

Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto ja metsäviranomainen ovat julkaisseet yhteiset ohjeet liittyen metsien hakkuisiin pesintäaikana.

Molempien tahojen mukaan pesimäaikaisia hakkuita tulisi tulevaisuudessa toteuttaa entistä harkitummin, jotta voitaisiin varmistaa, ettei Ruotsin lajien suojeluasetusta rikota.

Lajien suojeluasetus vastaa Ruotsissa EU:n lintudirektiivin kansallisesta toteuttamisesta.

Erikssonin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana hakkuupäätöksistä valittaminen on lisääntynyt. Näissä yhteyksissä on usein vedottu juuri EU:n luontodirektiiviin ja lintujen suojeluun.

Liettuassa EU-päätös ei ole puhuttanut, niin kuin Ruotsissa ja Suomessa, kertoo ympäristöministeriön metsäjohtaja Aurimas Saladžius.

Liettuassa laki rajoittaakin jo hakkuita lintujen pesimäaikana.

Puita saa kaataa talousmetsiksi määritellyissä metsissä pois lukien kansallispuistoissa sijaitsevat metsät.

Ekosysteemien suojeluun ja virkistyskäyttöön tarkoitetuissa metsissä sekä erilaisissa vesistöjen tai maaperän suojaamiseen tarkoitetuissa metsissä hakkuut ovat kiellettyjä. Näissä metsissä hakkuukielto on Saladžiuksen mukaan voimassa maaliskuun puolivälistä elokuun alkuun.

Poikkeuksen muodostavat erilaisiin tuholaisten tai tautien torjumiseen tarkoitetut hakkuut.

Rajoitukset eivät myöskään päde, mikäli ympäristöministeriön hyväksynnällä metsiä pyritään suojella tai metsien tuhoa ennaltaehkäistä muunlaisin keinoin.

Päätehakkuut tai maisemanhoidolliset hakkuut ovat kiellettyjä suojelluilla lintujen pesimäalueilla. Muut hakkuut ja korjuutoimet ovat kiellettyjä tällaisilla palstoilla huhtikuun alusta syyskuun alkuun.

Meri- ja maakotkien pesimäaluilla rajoitukset ovat voimassa helmikuun alusta. Metsojen soidinalueella hakkuukielto astuu voimaan jo tammikuun alusta.

Saladžiuksen mielestä lainsäädäntö on paikallaan, mikäli lintujen pesimäaikaa halutaan kunnioittaa. Metsäjohtaja ei usko, että metsänomistajat asettaisivat omia metsäalueitaan vapaaehtoisesti hakkuukieltoihin, mikäli lainsäädäntö ei puuttuisi toimintaan.