”Puolet metsäkoneista on pysähdyksissä ja kuskeja pakkolomalla”: Lakimuutos vaikutti heti hakkuisiin

Pesintäaikainen hakkuukielto on siirtänyt ja keskeyttänyt Etelä-Suomen alueella useita hakkuutyömaita. Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistyksen operaatiopäällikkö Jari Yli-Talonen on yllättynyt siitä, kuinka merkittävät vaikutukset lakimuutoksella on ollut.

”Meillä ainakin on ollut radikaalit vaikutukset. Puolet koneista on pysähdyksissä ja kuskeja on pakkolomalla, että sellainen paha tilanne tästä tuli”, Yli-Talonen kertoo.

Yli-Talosen mukaan lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat etenkin Etelä-Suomeen, koska suuri osa hakkuukieltometsistä sijaitsee siellä. Hänen mukaansa metsiä, joissa hakkuita voidaan tehdä, on yllättävän vähän.

Kesäkuun alussa voimaan tullut lakimuutos kieltää lintujen pesintäaikaiset hakkuut rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä pohjoisessa Suomessa 1.5.−31.7. välisenä aikana ja muualla Suomessa 15.4.−15.7. välisenä aikana.

Vaikka lakimuutoksen vaikutukset ovat olleet yllättävän suuria, on yrityksissä ehditty valmistautumaan ja kouluttautumaan lakimuutosta varten. Monissa yrityksissä on ohjeistettu toimimaan voimaan tulevilla pykälillä jo etukäteen. Sen takia joitain urakoita on jouduttu siirtämään jo huhti-toukokuussa.

Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtajan Matti Mäkelän mukaan uuden lainsäädännön sisältö metsälain osalta on ollut jo enemmän ja vähemmän yli 20 vuotta suositusten tasoilla ja nykyisen lain valmistelua on seurattu tarkkaan. Toisin sanoen lain sisältö ei tullut täysin puskista.

”Se, että tämän valmistelu meni poikkeuksellisen nopeasti läpi, nähdään positiivisena. Ministeriöissä tehtiin hyvää työtä tämän osalta”, Mäkelä kehuu.

Metsähallitus kertoo tiedotteessaan, että lintujen pesintäajan huomioon ottaminen on ollut osa heidänkin toimintaansa jo ennen lakimuutosta: ”Touko-kesäkuussa hakkuita on vältetty erityisesti rehevillä ja lehtipuuvaltaisilla alueilla, rantametsissä ja korvissa.”

Tikka on tehnyt haapaan sopivan kolon liito-oravan pesälle. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Nyt metsäkoneyrityksissä opiskellaan vaatimuksia ja käydään asiaa läpi konekuskien kanssa. Esimerkiksi pesintäaikana pystylahopuut, kolopuut ja edellisen sukupolven haavat on tunnistettava ja jätettävä korjaamatta. Sitä varten tarvitaan vielä lisää ohjeistusta ja koulutusta.

Koneyrittäjät ry:ssä uskotaan, että lainsäädäntöä pitää kerrata ja metsässä tulee olla erityisen tarkkana.

Lakimuutos muuttaa konekuskien työtä. Mäkelän mukaan muutos lisää väistämättä varovaisuutta ja ennakointia. ”Jos hakkuutyömaalla konekuski havaitsee linnunpesän, niin se pitää kiertää ja säästää.”

Ennakointi on lakimuutoksen keskiössä. Vastuu ennen hakkuuta tehtävästä arvioinnista on maanomistajalla tai hakkuuoikeudenhaltijalla.

Metsähallituksen tiedotteen mukaan ennen metsänhoitotöitä havaitut pesät merkitään suunnitelmiin, ja niistä ilmoitetaan urakoitsijalle.

Metsäkeskus ilmoittaa, jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu kieltoalueelle. Metsäkeskuksen tiedot pohjautuvat kasvupaikkatyypin sekä paikkatiedon hyödyntämiseen. Tiedoissa saattaa olla puutteita, ja lopullinen vastuu lintujen pesinnän huomioimisesta on hakkuun toteuttajalla.

Harvalukuisten petolintujen pesinnän huomioimiseen tulee vielä tänä vuonna tarkemmat vaatimukset. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee siihen liittyvää asetusta. Muiden lintujen pesille riittää, että jättää pesäpuun pystyyn.

Kalasääsken pesäpuu pitää kiertää kauempaa. Kuvituskuva. Kuva: Pentti Vänskä

Koneyrittäjät ry:n Mäkelän mukaan kustannukset ja työllisyysvaikutukset näyttävät tällä hetkellä maltillisilta.

”Tämän vuoden osalta tuolla on aika hiljaista tällä hetkellä muutoinkin. Se ei pelkästään johdu tästä lintuasiasta. Toivottavasti vuoden päästä suhdanteet ovat paremmat ja asiakkaat osaavat ennakoida siten, että varannot mahdollistavat puunkorjuuta siellä, missä se on sallittua.”

Metsänhoitoyhdistyksen Yli-Talosen mukaan ensi vuonna hakkuukieltoajan kohteita täytyy suunnitella paremmin. Metsiä, joissa hakkuita voidaan tehdä, on säästettävä hakkuukieltoaikaa varten. Silloin kuitenkin kilpailu karuista ja kuivista kohteista kiristyy, eikä kaikille luultavasti silloinkaan riitä kohteita.

Yli-Talonen kantaa myös huolta siitä, kuka korvaa lakimuutoksen aiheuttamat tappiot korjuuyrityksille.