

Suomen metsäkeskuksella on monia tapoja valvoa, että pesimäaikaisten hakkuiden rajoituksia noudatetaan lakimuutosten tultua voimaan. Laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Valvontakeinot voi karkeasti jakaa ennaltaehkäiseviin toimiin ja valvontaan, kertoo Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen.
”Metsäkeskuksen metsäkäyttöilmoitusten käsittelyjärjestelmään on valmisteltu metsävaratiedon pohjalta alueet rehevistä lehtipuuvaltaisista metsistä, korvista ja rantametsistä, jotka on jatkossa huomioitava metsälain perusteella niin, että siellä ei saa suorittaa puunkorjuuta määrättyinä aikoina”, Korhonen sanoo.
Hakkuut on kielletty näillä alueilla pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7.
”Jos alueelle kohdistuu metsänkäyttöilmoitus, meiltä lähtee maanomistajalle, ilmoituksen laatijalle ja hakkuuoikeuden haltijalle tieto, että hakkuu kohdistuu tällaiselle lintujen pesimäalueelle ja miten lintujen pesintä pitäisi ottaa puunkorjuussa huomioon.”
Ilmoituksia lähetetään ympäri vuoden, sillä Metsäkeskus ei voi tietää, milloin hakkuu tullaan suorittamaan. Ilmoituksia ei lähetetä takautuvasti ennen lakimuutoksen voimaan tuloa.
Seuraava vaihe on itse valvonta.
”Meille voi tulla esimerkiksi ulkopuolinen ilmianto siitä, että parhaillaan hakataan tällaista rajoitusalueen metsikköä kiertoaikana. Tai meille voi tulla oman tarkastustoiminnan yhteydessä tämmöinen havainto.”
Jos ilmiantoja tulee, niistä pyydetään tarkemmat tiedot ja otetaan yhteyttä hakkuun tekijään.
”Hakkuu voi mahdollisesti keskeytyä jo keskustelun pohjalta alkuselvittelyvaiheessa, jos sille on tarvetta. Jos kävisi sellainen tilanne, että hakkuu pitäisi tosiaan keskeyttää ja siitä ei päästäisi yhteisymmärrykseen, tehdään maastotarkastus ja varmistetaan tilanne paikan päällä.”
Hakkuu voidaan Metsäkeskuksen toimesta keskeyttää väliaikaisella käsittelykiellolla enintään 30 päiväksi. Sen jälkeen Ruokavirasto voi päätöksellään jatkaa käsittelykieltoa tai lopettaa sen.
”Jos kävisi sellainen tilanne, että hakkuu pitäisi tosiaan keskeyttää ja siitä ei päästäisi yhteisymmärrykseen, tehdään maastotarkastus ja varmistetaan tilanne paikan päällä.”
Metsäkeskuksen tarkastustoimintaa ohjaa maa- ja metsätalousministeriön tarkastusmääräys.
”Tämän vuoden tarkastusmääräyksessä ei ole mainintaa näistä pesimäaikaisten hakkuiden valvonnasta ja meillä ei ole vielä tietoa, että tuleeko ministeriöltä jonkinlainen tarkentava määräys tältä osin vai ei”, Korhonen sanoo.
”Varmaankin tässä alkuvaiheessa valitsemme maastotarkastettavat kohteet näistä epäselvistä tapauksista, joita tulee vastaan esimerkiksi ilmiantojen perusteella ja jotka pitää sitten varmistaa maastossa.”

Jatkoa ajatellen tarkastuskohteiden valinta ennen hakkuuta tai hakkuun jälkeen perustuu pitkälti hakkuukoneesta ja satelliittikuvista saatavaan dataan, jotka yhdistetään pesimäaikaisten hakkuiden rajoitusaineistoon, Korhonen pohtii.
”Ja tietysti ministeriön määräys ohjaa sitten vielä osaltaan meidän tarkastuksemme kohdentamista.”
Aineistojen perusteella Metsäkeskus pystyy myös paikantamaan vanhoja haapoja, jotka tulee jättää pesimäaikaisissa hakkuissa kaatamatta. Lisäksi datan perusteella voi sulkea pois sellaisia hakkuita, jotka on toteutettu lintujen pesimäajan ulkopuolella.
Ennen hakkuun toteuttamista Metsäkeskus voi kysellä, onko kohde rajoituskohde, joka suunnitellaan korjattavaksi rajoitusaikana, miten linnusto on huomioitu hakkuuta suunniteltaessa ja mitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on linnustoarvion perusteella tehty tai suunniteltu toteutettavaksi.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
