• Ennakkoilmoituksia ja ilmiantojen seurantaa – näin Metsäkeskus valvoo pesimäajan hakkuurajoitusten noudattamista

    Lintujen pesimäaikana tehtäviin hakkuisiin tulee rajoituksia. Niitä valvoo Suomen metsäkeskus.
    Tilaajalle
    Hakkuut on kielletty tietyillä alueilla pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7. lintujen pesinnän ajan.
    Hakkuut on kielletty tietyillä alueilla pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7. lintujen pesinnän ajan. Kuva: Kari Kytö
    Metsä|Metsäpolitiikka
    22.5.202608:56
    Anniina Jokinen

    Suomen metsäkeskuksella on monia tapoja valvoa, että pesimäaikaisten hakkuiden rajoituksia noudatetaan lakimuutosten tultua voimaan. Laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

    Valvontakeinot voi karkeasti jakaa ennaltaehkäiseviin toimiin ja valvontaan, kertoo Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen.

    ”Metsäkeskuksen metsäkäyttöilmoitusten käsittelyjärjestelmään on valmisteltu metsävaratiedon pohjalta alueet rehevistä lehtipuuvaltaisista metsistä, korvista ja rantametsistä, jotka on jatkossa huomioitava metsälain perusteella niin, että siellä ei saa suorittaa puunkorjuuta määrättyinä aikoina”, Korhonen sanoo.

    Hakkuut on kielletty näillä alueilla pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7.

    ”Jos alueelle kohdistuu metsänkäyttöilmoitus, meiltä lähtee maanomistajalle, ilmoituksen laatijalle ja hakkuuoikeuden haltijalle tieto, että hakkuu kohdistuu tällaiselle lintujen pesimäalueelle ja miten lintujen pesintä pitäisi ottaa puunkorjuussa huomioon.”

    Ilmoituksia lähetetään ympäri vuoden, sillä Metsäkeskus ei voi tietää, milloin hakkuu tullaan suorittamaan. Ilmoituksia ei lähetetä takautuvasti ennen lakimuutoksen voimaan tuloa.

    Hakkuun tekijään otetaan yhteyttä, jos alueella on jotain rajoituksia.
    Hakkuun tekijään otetaan yhteyttä, jos alueella on jotain rajoituksia. Kuva: Anu Kovalainen

    Seuraava vaihe on itse valvonta.

    ”Meille voi tulla esimerkiksi ulkopuolinen ilmianto siitä, että parhaillaan hakataan tällaista rajoitusalueen metsikköä kiertoaikana. Tai meille voi tulla oman tarkastustoiminnan yhteydessä tämmöinen havainto.”

    Jos ilmiantoja tulee, niistä pyydetään tarkemmat tiedot ja otetaan yhteyttä hakkuun tekijään.

    ”Hakkuu voi mahdollisesti keskeytyä jo keskustelun pohjalta alkuselvittelyvaiheessa, jos sille on tarvetta. Jos kävisi sellainen tilanne, että hakkuu pitäisi tosiaan keskeyttää ja siitä ei päästäisi yhteisymmärrykseen, tehdään maastotarkastus ja varmistetaan tilanne paikan päällä.”

    Hakkuu voidaan Metsäkeskuksen toimesta keskeyttää väliaikaisella käsittelykiellolla enintään 30 päiväksi. Sen jälkeen Ruokavirasto voi päätöksellään jatkaa käsittelykieltoa tai lopettaa sen.

    ”Jos kävisi sellainen tilanne, että hakkuu pitäisi tosiaan keskeyttää ja siitä ei päästäisi yhteisymmärrykseen, tehdään maastotarkastus ja varmistetaan tilanne paikan päällä.”

    Mikko Korhonen

    Metsäkeskuksen tarkastustoimintaa ohjaa maa- ja metsätalousministeriön tarkastusmääräys.

    ”Tämän vuoden tarkastusmääräyksessä ei ole mainintaa näistä pesimäaikaisten hakkuiden valvonnasta ja meillä ei ole vielä tietoa, että tuleeko ministeriöltä jonkinlainen tarkentava määräys tältä osin vai ei”, Korhonen sanoo.

    ”Varmaankin tässä alkuvaiheessa valitsemme maastotarkastettavat kohteet näistä epäselvistä tapauksista, joita tulee vastaan esimerkiksi ilmiantojen perusteella ja jotka pitää sitten varmistaa maastossa.”

    Pesimäaikana tehdyissä hakkuissa tulee jättää pystyyn linnuille sopivat kolopuut.
    Pesimäaikana tehdyissä hakkuissa tulee jättää pystyyn linnuille sopivat kolopuut. Kuva: Johannes Wiehn

    Jatkoa ajatellen tarkastuskohteiden valinta ennen hakkuuta tai hakkuun jälkeen perustuu pitkälti hakkuukoneesta ja satelliittikuvista saatavaan dataan, jotka yhdistetään pesimäaikaisten hakkuiden rajoitusaineistoon, Korhonen pohtii.

    ”Ja tietysti ministeriön määräys ohjaa sitten vielä osaltaan meidän tarkastuksemme kohdentamista.”

    Aineistojen perusteella Metsäkeskus pystyy myös paikantamaan vanhoja haapoja, jotka tulee jättää pesimäaikaisissa hakkuissa kaatamatta. Lisäksi datan perusteella voi sulkea pois sellaisia hakkuita, jotka on toteutettu lintujen pesimäajan ulkopuolella.

    Ennen hakkuun toteuttamista Metsäkeskus voi kysellä, onko kohde rajoituskohde, joka suunnitellaan korjattavaksi rajoitusaikana, miten linnusto on huomioitu hakkuuta suunniteltaessa ja mitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on linnustoarvion perusteella tehty tai suunniteltu toteutettavaksi.

    Lisää aiheesta
    • Hakkuun tekijän on tunnistettava aktiivisessa käytössä olevat pesät ja estettävä niiden vahingoittuminen.

      Metsäpolitiikka | Hakkuisiin luvassa rajoituksia lintujen pesimäaikana – nämä asiat hakkuun tekijän tulee huomioida

      Tilaajalle
    • Moni esitetty rajoitus on jo ollut arkipäivää metsäalan ohjeissa sekä sertifikaateissa.

      Metsäpolitiikka | Pesintäaikaiset hakkuut: Näin vastuu jakautuu metsän omistajalle ja hakkaajalle

      Tilaajalle
    • Järvelän sahalla oli haasteita alkuvuodesta kovien pakkasten vuoksi. Kuvituskuva.

      Metsäteollisuus | Tukin kallistuminen ja kuitupuun halpeneminen jättivät sahayhtiön tukalaan hintapuristukseen

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Metsäkeskus
    hakkuu
    pesimäaika
    lintu
    metsälaki
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin