
Koskisen Oyj:n kannattavuus heikkeni vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä jyrkästi vuoden takaiseen verrattuna. Liikevoitto putosi lähes 60 prosenttia 6,2 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan euroon.
Liikevoittoprosentti pieneni 7,2 prosentista 2,4 prosenttiin. Kannattavuuden rajusta heikentymisestä kertoo myös oikaistun käyttökatteen alentuminen 9,5 miljoonasta 6,6 miljoonaan.
Vaikka katteet heikentyivät, yhtiö onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan uuteen ennätykseen ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Liikevaihto kasvoi yli 20 prosenttia ja nousi vertailukauden 86,6 miljoonasta 105 miljoonaan.
Koskisen-konsernin toimitusjohtaja Jukka Pahdan mukaan yhtiön sahojen heikentyneen tuloksen taustalla olivat muun muassa tuotanto-ongelmat ja haastava markkinatilanne.
”Järvelän sahalla jäätiin merkittävästi suunnitelluista tuotantomääristä, johtuen haasteista huoltoseisakin jälkeisessä tuotannon ylösajossa sekä alkuvuoden kylmästä säästä. Kauden edetessä tuotantotaso saatiin kuitenkin nostettua tavoitellulle kuukausitasolle”, Pahta kertoo yhtiön tiedotteessa.
Puumarkkinan kehitys oli yritykselle myrkkyä.
Tukkipuun hinnat pysyivät korkeina ja nousivat hieman. Samaan aikaan sahauksen sivutuotteena syntyvän hakkeen ja puunhankinnan yhteydessä saatavan kuitupuun hinnat laskivat.
Koskinen tarvitsee omaan tuotantoonsa tukkipuuta. Hakkeen ja kuitupuun se myy eteenpäin.
Sahapuolen kannattavuuden heikentymistä selittää myös se, että jatkojalostettujen tuotteiden myynti vähentyi.
Liikevaihdon kasvu tuli volyymivetoisesti perussahatavarasta, kun korkeamman katteen jatkojalosteiden osuus myynnistä pieneni.
Sahatavaran ja -jalosteiden toimitukset kasvoivat 38 prosenttia ja nousivat 140 500 kuutioon vertailukauden 101 700 kuutiosta.
Liikevaihto sahojen osalta kasvoi samalla 32,7 prosenttia 48,7 miljoonasta 64,6 miljoonaan ja käyttökate laski 45,2 prosenttia.
Tukkipuun hinnat pysyivät korkeina ja nousivat hieman. Samaan aikaan sahauksen sivutuotteena syntyvän hakkeen ja puunhankinnan yhteydessä saatavan kuitupuun hinnat laskivat.
Levyteollisuudessa yhtiön kannattavuus ei heikentynyt yhtä voimakkaasti kuin sahateollisuudessa. Käyttökate laski vain12,4 prosenttia.
Levyteollisuudessa koivuvanerin kysyntä ja hinnat pysyivät kauden aikana vakaina, mutta lastulevyn kysyntä jatkui vaisuna kotimaan rakentamis- ja kalustemarkkinoiden heikon suhdanteen vuoksi.
Ongelmia oli myös tuotannossa.
”Vanerituotannossa jatkettiin automatisoidun kittauslinjan ylösajoa. Haasteita aiheutti erityisesti kitin käyttäytyminen kylmissä olosuhteissa. Kittausta jouduttiinkin tekemään myös ylitöinä rinnakkaisella vanhalla linjalla, mikä vaikutti negatiivisesti sekä tuotannon läpimenoon että kustannustasoon”, Pahta kirjoittaa.
Koskisen kertoo samaa tarinaa markkinoiden kehittymisestä kuin muutkin metsäteollisuuden yritykset: vuosi alkoi lupaavasti, mutta Iranin sodan puhkeaminen käänsi näkymät synkiksi.
Yhtiö mainitsee tulevaisuuden riskiksi myös mahdollisesti tänä keväänä voimaan tulevat lintujen pesimäaikaiset puunkorjuurajoitteet.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
