Merikotka on saalistajana monipuolinen, sille kelpaa kala ja lintu, myös nisäkkäät, jos onnistuu niitä saamaan kiinni. Kuva: Hannu Huttu
Oikeus kielsi ampumasta haahkanpoikasia saalistavia merikotkia Ahvenanmaalla – ”Vain 25 haahkanpoikasta selvisi lentokykyikään”
Ahvenanmaan maakuntahallitus myönsi poikkeusluvan enintään kuuden merikotkan ampumiseen uhanalaisten haahkanpoikasten suojaamiseksi. Oikeus päätti torpata luvan.Tilaajalle
Suomen haahkakanta on viimeisten vuosikymmenten aikana taantunut voimakkaasti. Kuva: Juho RahkonenKorkein hallinto-oikeus on kumonnut Ahvenanmaan maakuntahallituksen myöntämän poikkeusluvan lainvastaisena.
Luvalla oli mahdollista ampua enintään kuusi merikotkaa uhanalaisten haahkanpoikasten suojelemistarkoituksessa Lågskärin saarella Ahvenanmaalla.
Ahvenanmaan riistavalvoja Robin Juslin on pettynyt hallinto-oikeuden ratkaisuun.
”On erittäin valitettavaa, että hallinto-oikeus hylkäsi perustelumme. Merikotka on lintudirektiivin mukaan suojeltu laji, mutta direktiiviin sisältyy poikkeus, jonka nojalla sitä voidaan käyttää poikkeustapauksissa. Juuri tällaisessa tilanteessa mielestämme poikkeuslupa tulisi soveltaa”, Juslin sanoo.
Merikotka pääsi pois Suomen uhanalaisten lajien listalta ja nyt se luokitellaan elinvoimaiseksi. Haahka on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Lågskärillä taas on iso merkitys koko Suomen haahkakannalle. Juslin kertoo, että Lågskärissä asuu Itämeren suurin yhdyskunta, jota on vuodesta 2019 lähtien yritetty vahvistaa.
Hänen mukaansa ihmisten läsnäolon lisääminen ja varisjahti ovat olleet erittäin onnistuneita toimenpiteitä, ja lisääntyvien naaraiden määrä alueella on kasvanut.
”Vaikka pesintöjä on ollut enemmän, eloonjääneiden poikasten määrä ei ole lisääntynyt. Esimerkiksi viime keväänä vain 25 poikasta selvisi lentokykyikään, vaikka pesiviä pareja oli yli 1 100”, Juslin toteaa.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen videolla näkyy, kun monta merikotkaa saalistavat yhteistuumin haahkanpoikasia.
KHO katsoi, että valituksenalainen päätös perustuu riittämättömään selvitykseen siitä, mikä merkitys merikotkien saalistuksella on Lågskärin haahkakannalle ja mikä vaikutus muutaman merikotkan tappamisella on haahkojen saalistukselle alueella.
Lisäksi oikeus totesi, ettei ole esitetty riittävää tieteellistä näyttöä siitä, ettei olisi muita sopivia ratkaisuja haahkan poikasten selviämiseksi lentokykyisiksi kuin merikotkien tappaminen.
Haahkojen eloonjäämiseksi Lågskärissä on kokeiltu erilaisia keinoja. Juslin kertoo, että merikotkien saalistusta yritettiin estää drooneilla.
”Kun se ei toiminut, yritimme ruokkia merikotkia naapurisaariston kallioilla. Kun sekään ei toiminut, merikotkia yritettiin pelotella veneellä ja ampumalla pelotuslaukauksia”, Juslin luettelee.
Mikään näistä toimenpiteistä ei kuitenkaan tepsinyt.
Juslin muistuttaa, että jos merikotkien määrä pysyisi hyväksyttävällä tasolla, suojametsästystä ei harjoitettaisi. Jahti olisi myös aloitettu vain siinä tapauksessa, että merikotkien määrä alueella olisi noussut sovittua tasoa korkeammalle haahkanpoikasten kuoriutumisen jälkeen.
Aikaisemmilta vuosilta saadun kokemuksen mukaan suojametsästys on toiminut hyvin.
Juslinin mukaan metsästyksen aikana merikotkat poistuivat kokonaan alueelta, millä oli pitkäaikaisempi vaikutus poikasiin kohdistuvaan saalistuspaineeseen kuin millään muulla keinoilla.
”Mielestäni päätös valvotuissa oloissa tehdystä suojametsästyksestä oli perusteltu, koska muut toimenpiteet eivät riittäneet varmistamaan haahkanpoikasten selviytymistä.”
”Niiden, jotka eivät ole käyneet Lågskärissä, voi olla vaikea ymmärtää, kuinka haastavassa olosuhteissa siellä ylipäätään työskennellään”, Juslin muistuttaa.
Luvasta valitti oikeuteen BirdLifen aluejärjestö Ålands fågelskyddsförening.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
