Uroshaahkojen eli kalkkaiden rajattu jahti käynnistyy kesäkuun alussa

Kun merellä ajelehtii vielä toisiaan etsiviä jäälauttoja, alkaa haahkojen muutto olla parhaimmillaan.

Ne tulevat Suomeen talvehtimisalueiltaan Itämereltä, Pohjanmereltä, Hollannin Vattimeretä ja Tanskan rannikolta. Näillä alueilla jääpeite ei haittaa päivittäistä ravinnon hankintaa.

Leutoina jäätalvina osa haahkoista talvehtii Ahvenanmerellä.

Aluksi saapuu pieniä parvia uroksia, ja huhtikuun lopulla alkaa jo koko sulanut rannikkoalue kuulua heidän valtakuntaansa.

Komeat mustavalko-vihertävät urokset ja ruskeat naaraat aloittavat heti soidinmenonsa. Iltaisin ja aamuisin kuuluu kaikkialta Saaristomereltä tuttua ”auuu auuu” -huutoa.

Haahkaurokset eli kalkkaat yrittävät herättää naaraiden huomion keinolla millä hyvänsä.

Kesäkuun alussa musta–valkoiset haahkakoiraat siirtyvät ulkomerelle ja jättävät naaraat huolehtimaan muninnasta ja poikasten kasvatuksesta.  Kuva: Juho Rahkonen

Kesäkuun alussa mustavalkoiset haahkakoiraat siirtyvät ulkomerelle ja jättävät naaraat huolehtimaan muninnasta ja poikasten kasvatuksesta. Kantaa pidetään nykyisin selvästi urosvoittoisena.

Vaikka haahka lienee huhti–toukokuussa rannikkomme runsaslukuisimpia lintuja, pesimäkanta on heikentynyt lähivuosina. Sen takia elokuussa ei nykyisin sallita naarashaahkan ja saman vuoden poikasen metsästystä, vaan jahti kohdistuu uroslintuihin.

Niiden metsästys tapahtuu rajatulla merialueella, käytännössä ulkomerellä ja puuttomilla luodoilla 1.–15. kesäkuuta.

Uroshaahkoja metsästetään ulkoluodoilta niiden lentoreittien varrelta pääosin lounaissaaristossa, mutta myös Suomenlahdella ja Pohjanlahden rannikolla.

Jahti tapahtuu matalien kallioluotojen kärjistä kaaveiden eli kuvien avulla. Uivia kaaveita ja profiilikuvia on usein kymmenittäin, osa vedessä osa rannalla. Parvet hakeutuvat mielellään varsinkin sopivalla tuulella ulkokarien läheisyyteen nähdessään lajikumppaneitaan.

Parhaat lentoajat ovat yleensä aamun varhaisimmat tunnit 02.00–06.00 sekä illan viimeiset valoisat hetket 22.00–24.00. Suotuisissa olosuhteissa parvet kertyvät äkkiä aika suuriksi, jopa 20 000 linnun parviksi. Tällainen lintulautta voi olla kilometrien pituinen.

Yleensä tuulen voimistuessa yli 8–9 metriä sekunnissa alkaa jahti muodostua vaikeaksi. Muutoinkin ulkomerellä on syytä seurata koko ajan säätä.

Käytännössä koko uroshaahkajahti tapahtuu ainoastaan säiden salliessa. Kokeneet haahkastajat tietävät tämän hyvin, sillä usein oppi on saatu kantapään kautta.

Vieraspedot pystyvät tuhoamaan tehokkaasti kokonaisten saarien pesät. Merikotkan vaikutus taas on pahimmillaan silloin kun haahkapoikueet lähtevät merelle. Merikotkat saalistavat poikasten lisäksi aikuisia naaraita. Kuva: Juho Rahkonen

Haahkanaaraita ei siis saa metsästää. Pesiviä naaraita ja poikueita vaanivat kuitenkin supikoiran ja minkin lisäksi merikotkat, varislinnut ja isot lokit.

Sekä tutkijoilla että metsästäjillä lienee yhteinen käsitys siitä, että nykymuotoinen, typistetty ja rajoitettu metsästys, ei vaaranna haahkakantaamme.